keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Asiaa viinilasin ääreltä




9.12.2011

Alkon varattavien tuotteiden hankinta saattaa olla hyvinkin haasteellista. Yritin saada itselleni tämän syksyn tarjouskierroksilla niin Chateau Latour, Chateau Petrus kuin myös Mouton Rotschild viinejä. Vaan eipä osunut arpa kohdalleni kummallakaan kerralla. Kunkin viinin kohdalla oli halukkaita ostajia yli tuhat huolimatta useiden satojen eurojen hinnasta. Ja pulloja myynnissä vain parisenkymmentä kutakin.

Pari viikkoa sitten olin vieraana Kroatiassa. Zagrebissa järjestettiin 6. kansainvälinen viini- ja kulinaari festivaali. Majapaikkana ja myös tapahtumapaikkana Regent Esplanade hotelli. Loistelias majapaikka joka rakennettiin 1925 nimenomaan Orient Express junan matkustajia varten. Hotelli sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä ja täällä junan matkustajat matkalla Pariisista Istanbuliin majoittuivat ja nauttivat kulinaarisista herkuista.

Viinifestareiden tarjonta oli hämmästyttävää ja paikallisia viinifriikkejä ja vierailijoita olikin 4000 päivässä. On todella upeata päästä parin päivän aikana maistamaan lähes tuntemattoman viinimaan parhaimmistoa. Ja upeita viinejä todella löytyy. Tällä kerralla sen syvällisemmin Kroatian viineihin mennäkseni muutaman viinitilan kuitenkin haluan mainita. Joku lukijoista saattaa suunnitella matkaa Kroatiaan ja kenties miettii millä viinitilalla pistäytyisi tai kenen viinejä ostaisi mukaan. Ehdottomaan kärkikaartiin maan viinintuottajista voi lukea Vinarija Benkovac, Roxanich, Trapan, Degrassi, Grgic ja Benvenuti.

Tyypillinen ja perinteinen kroatialainen ateria on useita tunteja kestävä ja raskas päivällisateria hyvien viinien kanssa toki. Kroatian ravintoloiden kärkikaartiin kuuluu ehdottomasti Spicek, jonka omistaja on perinteisen keittiömestarin oloinen ja näköinen Tomislav Spicek. Mikäli paikkaan haluatte mennä niin se sijaitsee reilun puolentunnin ajomatkan päässä Zagrebin keskustasta ja pöytävaraus on syytä tehdä ajoissa.

Tässä yhteydessä haluan myös todeta että olin ilahtunut myös Bosnia-Herzegovina alueen viinituotannon kehityksestä. Loistavia viinejä esimerkiksi Gentille viinintuottajalta. Milloinkahan näitä saadaan Suomen markkinoille. Todella erinomaista kehitystä aivan muutamassa vuodessa.

Vuosi on käymässä lopuilleen ja Joulun ja uuden vuoden kekkerit aivan tuotapikaa edessä.

Alkon hyllystä muutama mukava löytö loppuvuoden juhlaan ja ruokapöytään.
Quinta Las Cabras Cabernet Sauvignon Merlot 2010 (Alko 6213, 14,99 € MAGNUM pullo) on peruspunkku joulupöytään. Iso pullo riittää useammallekin ja on juhlavan tuntuinen. Viini on miellyttävän pehmeä ja keskitäyteläinen. Kevyt mausteisuus ja tammisuus kantaa sopivasti monipuolisen jouluruoan seurassa.

Ranskalaisen Lurtonin perheen tuottama Château Brane-Cantenac, AC Margaux 2008 (Alko 457037 49,20 €) on täyteläinen, mausteinen, lämmin viini jossa pitkä jälkimaku. Tässä maukas kaveri lihalle, lampaalle ja joulun juustopöytään.

Valkoviineistä mielellään valitsen joulutunnelmaan Chassagne-Montrachet Clos Devant 2008 (Alko 534067 34,00 €). Tämä René Lequin-Colinin tuottama chardonnay rypäleestä tuotettu viini on kevyen mineraalinen, hedelmäinen ja sitruksinen. Aavistus tammea ja pitkä maukas jälkimaku. Tämä tila on ollut samalla suvulla jo vuodesta 1679, joten perinteitä löytyy.

Toinen mukava burgundilainen on Blason de Bourgogne Mâcon-Villages 2010 (Alko 577307 11,95 €). Tuottaja on Cave de Prisse-Sologny-Verze toiminut vuodesta 1928 ja tässä viinissä on havaittavissa yrittejä, sitrusta mutta erityisesti voi-maisia ominaisuuksia.

Nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa ja rauhallista sekä maukasta Joulua kaikille.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä




18.11.2011

Matkalla Trentoon, kuplivan viinin maineikkaaseen laaksoon Italiassa tein mielenkiintoisen havainnon kun keskustelin limo-kuskin kanssa. Ihmettelin englanninkielen huonoa osaamista alueella ja hän tokaisi selkeän vastauksen heti. Miksi pitäisi osata englantia kun saksalaiset ja venäläiset ovat ne jotka alueella aikaansa viettävät. Niinpä kaveri oli vuosien saatossa opetellut venäjänkielen taidon. Asiakkaat kuulemma tulevat Trenton seutuville laskettelemaan talvisin ja pitävät samaa taksia tai limusiiniä koko viikon itselleen varattuna.

Olemmeko me Pirkanmaalla varautuneet mihinkään vastaavaan. Nyt vuositasolla Suomessa vierailee kaiketi yli 7 miljoonaa venäläistä, joista vain ja ainoastaan reilut 3 % saadaan Pirkanmaalle. Tulevaisuudessa kun viisumivapaus koittaa maidemme välille niin tulijoiden määrän odotetaan ainakin kaksinkertaistuvan.

Tuossa viimeksi Trentossa Italiassa käydessäni majoituin hotelli Aquila d´Oroon, joka sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Mainio parinkymmenen huoneen putiikkihotelli jossa kaikki huoneet ovat erilaisia. Useissa huoneissa sauna ja sademetsäsuihku. Mukava terassi kadulla ja erinomaisen ystävällinen henkilökunta. Mitä muuta sitä kaipaakaan.

Niin ja herkkukaupat ovesta molempiin suuntiin parinsadan metrin säteellä.
Vieraanvaraisten Paolo ja Christine Endricin omistamalla Endrizzi viinitilalla kävin ensi kertaa kymmenen vuotta sitten. San Michelen kylän kupeessa sijaitseva viinitila on ollut aina esimerkillinen eko-tila. Ihmettelin jo ensimmäisellä kerralla heidän intoaan tuoda muurahaiset, mehiläiset sekä linnunpöntot viinipensasrivien väliin. Tällä vierailulla koin jälleen jotain uutta kun pihapiirissä olevien viinipensasrivistöjen päissä oli eri viinipensaslajike ja taulu joka kertoo kulloisenkin lajikkeen viinille antamat ominaisuudet ja vivahteet. Endrizzin viinit ovat Suomessakin saatavilla, tosin toistaiseksai vain ravintolapuolella.

Ravintola tuntuu olevan nyt monen viinitilan houkutin ohikulkijoille ja toki kauempaakin tuleville.

Viinitila Cantina La Vis ja heidän omistamansa kuohuviinitila Cesarini Sforza ovat hankkineet Cantina Val di Cembran, jossa henkeäsalpaavien Alppi-maisemien keskellä on mitä mainioin ravintola. Täällä on myös muutama huone majoitusta varten, mikäli siihen on ruokailun jälkeen tarvetta.

Ferrari Spumanti on Lunellin perheen omistama tunnettu kuohuviinitalo, joka sai kunnian tuottaa Italian 150 vuotisen yhdistymisen juhlakuohuviinin. Heillä on keskiaikainen palatsi jossa aikaisemmin on kestitty vieraita, mutta nyt he ovat rakentaneet uuden modernin ravintolan Locanda Margonin. Nautin perheen tyttären Camilla Lunellin kanssa todella maukkaan chef Alfio Ghezzin valmistaman risottolounaan joka nautittiin Ferrarin eri vuosikerta spumanti viinien kanssa. Ferrarin kuohuviinit olivat jokin aika sitten Alkon hyllyissä, mutta tällä hetkellä niitä voi nauttia ainoastaan ravintoloissa, ellei sitten innostu tilaamaan nettikaupasta.

Ja sitten kuukauden viinilöytö.Viiniritareiden keskiviikkoisessa pruuvissa yksi sokkoviini oli ylitse muiden ja se löytyy kaupasta nimeltä Alko (nr 438047 – 18,89 e pp). Tämä Espanjan Jumillan alueen viini on tuotettu monastrell ja cabernet sauvignon lajikkeista Hacienda del Carchen viinitilalla. Nuori, vasta 6 vuotta toiminut viinintuottaja on tehnyt tästä viinistä laadultaan todellisen huipun. Tätä kehtaa tarjota vaativammallekin vieraalle loppuvuoden kekkereissä. Hyvä kuitenkin muistaa että pulloa on tuotu Suomeen vain parituhatta pulloa, joten kannattaa kiirehtiä.

Nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä

21.10.2011

Olen havainnut usein ettei monikaan lukija ole perehtynyt Alkon tilausvalikoimaan. Toisaalta myöskin todettava etteipä tuota ostoskanavaa tai vaihtoehtoa juurikaan mainosteta, se vain pitää tietää ja rohkeasti kokeilla.

Tilausvalikoimasta löytyy todella upeita viinejä maistuvien aterioiden kaveriksi. Onhan se toki hankalaa kun pitää etukäteen tehdä tilaus netissä tai myymälässä ja joskus odottaa jopa toista viikkoa. Mutta kyllä se vaivan palkitsee.

Nyt heti tulee mieleeni pari loistavaa punaviiniä, joista omaksi suosikikseni nousee argentiinalaisen Catena Zapatan Malbec 2006 (Alko 938597 40,30 e). Tuhti, voimakasarominen ja tanniininen viini jonka voi hyvin avata ja kaataa kannuun jo ruoanlaiton aloittamisen yhteydessä. Mausteet ja mineraalit ovat tasapainossa. Mukana havaittavissa myös mokkaa ja neilikkaa. Viini on tuotettu useammalla eri palstalla ja merenpinnan tasolta mitattuna eri korkeuksissa kasvaneista rypäleistä.

Nicolás Catena ja tyttärensä Laura ovat parikymmentä vuotta tutkineet ja kehittäneet omaa viinituotantoaan hyvin merkittävästi. Lukemattomia eri lajikkeita ja niiden klooneja Nicolás on istuttanut tilalla erilaisen maaperän omaaviin palstoihin ja eri korkeustasoille Mendozan maineikkaalla viinituotantoalueella. Hän erikoistunut eri micro-ilmastovyöhykkeiden hyväksikäyttöön tehdessään loisteliaita viinejä. Hienostuneiden viinien valmistuksessa on hyvin tärkeätä tuntea ja seurata maaperän koostumusta, lämpötilojen pieniäkin eroja yön ja päivän välillä sekä monia muita seikkoja.

Vierailukohteenakin Catenan viinitila on hulppea, sillä rakennus ja kellarit on tyylikkäästi rakennettu kolmiosaisen pyramidin muotoon ja sisällä on käytetty maya-arkkitehtuuria.

Toinen maukas viini jonka Alkon toimitusvalikoimasta nappasin on australialaisen Yalumban The Signature 2005 (Alko 928287 36,20 e). Orvokki ja minttusuklaa tulevat ensin mieleeni kun tätä viiniä nuuhkaisee. Marjainen ja yrttinen viini jossa tummaa suklaata ja pähkinää. Jälkimaussa puuterimaista tanniinia.

Tämän maineikkaan tilan juuret ovat 160 vuoden takana kun britti, oluenpanija Samuel Smith asettui maahanmuuttajana Barossan laaksoon ja hankki itselleen viljelymaata. Yalumba on edelleen viisi sukupolvea myöhemmin Australian vanhin perhetila.

Pitkäripaisen hyllystä tein mieleisen ja maukkaan löydön kun etsin vuosikertasamppanjaa – G.H.Martel & Cie Victoire Brut Millésime 2005 (Alko 8646 35,90 e). Yleensähän vuosikertasamppanjasta saa pulittaa huomattavasti enemmän, mutta tämä tuote on todella sopivasti hinnoiteltu.

Nykyinen omistaja Rapeneaun perhe on tuottanut laatuviinejä jo viiden sukupolven ajan ja Epernayn läheisyydessä sijaitseva Martelin samppanjatalo siirtyi heidän omistukseensa vuonna 1979. Tämä chardonnay ja pinot noir lajikkeiden samppanja on kuiva, mutta varsin hedelmäinen. Mausta löytyy myös sitrusta ja hentoa paahteisuutta.

Viiniharrastajien ja viineistä nauttivien iloksi on todettava että Tampereen Messut järjestää ensi keväänä 13.-15.huhtikuuta Tampereen Viinimessut. Viikonlopun kestävässaä tapahtumassa on runsaasti eri viinejä maisteltavana sekä useita ohjattuja viinipruuveja ja luentoja on myös tiedossa. Kannattaa jo nyt varata päivämäärät kalenteriin.

Syksyn hämäriin iltoihin nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa. Muistakaa sytyttää kynttilät tuomaan tunnelmaa.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä

30.9.2011

Olen mielenkiinnolla seurannut lähinnä Baltian maissa pääpaikkaansa pitävien viini- ja viinanettikauppiaiden rantautumista Suomen markkinoille. Tämä on hyvin aktiivista toimintaa ja myyntipruuveja järjestetään milloin missäkin jopa taitavasti kulttuuritapahtumiksi naamioiden.

Selvästi kysyntää on, ja nopeasti kasvava viiniharrastajien ryhmä Suomessakin on löytänyt lukuisat nettikauppiaat viinin toimittajikseen.

Asiassa kannattaa olla mielestäni tarkkana sillä hinnat eivät välttämättä ole aina kohdallaan. Viime viikkojen aikana olen tehnyt muutamia mielenkiintoisia vertailevia havaintoja.

Yksi Suomenlahden eteläpuolella pääpaikkaansa pitävä nettikauppa tarjoaa esimerkiksi etelä-afrikkalaisen Hamilton Russel Vineyardsin Pinot Noir 2007 viiniä hintaan 36,90 € per putelli. Saman tuotteen hinta Suomessa on 24,60 € pullolta. Kevin Arnoldin tuote postimyynnissä 28,50 € kun kotimarkkinoilla hinta on 23,90 €. Muutaman euron pullot menevät hinnoiltaan alle Suomessa myytävien vastaavien viinien hinnan, mutta arvokkaampien viinien kohdalla virolaiset yritykset tuumaavat suomalaisten olevan höpsöjä ja uskovat saamansa ihan minkä hinnan tahansa. Eikös näiden ostojen pitäisi olla selkeästi edullisempia?

Olen vertaillut useamman yrityksen hintoja ja tämä tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Usein ALKO on edullisempi kuin ulkomailta tilattu. Toki nettikauppiata on edullisiakin, mutta ne ovat sijoittuneet enimmäkseen Saksaan, Hollantiin, Italiaan ja Ranskaan.

Tämän kuukauden löytö ALKOn hyllystä on Henriques & Henriques Vinhosin Single Harvest Fine Rich Madeira 1995 (tuote 350136 hinta 25,50 € / 500 ml).

Tässä on todella herkullinen ja miellyttävän runsas pähkinäinen, rusinainen jälkiruokaviini jossa maistuu mukana myös toffee. Sopii erinomaisesti juustoille mutta parhaimmillaan kahvin ja suklaan seurassa.

Madeira valmistetaan käymisteitse kuten muutkin viinit, mutta prosessi keskeytetään lisäämällä viiniin brandya. Tämän jälkeen madeira varastoidaan vähintään kolmeksi kuukaudeksi +45° C lämpöhuoneeseen. Lämpökäsittely antaa tuotteelle sen ominaisen maun ja tuoksun, jonka madeira sai muinoin siitä kun se laivattiin ja alukset seilasivat merillä tropiikin lämmössä. Valmistuksessa tämän jälkeen lämpö lasketaan hiljalleen +18° C ja siinä kypsytys tapahtuu vuosikausia, jolloin viini kehittyy lopulliseen elementtiinsä.

Tämä Henriques & Henriques viinitila on ainoa madeiran tuottaja joka itse kasvattaa rypäleensä ja suku onkin ollut maanomistajana jo 1400-luvulta lähtien.

Pimeneviin iltoihin omaksi ja ystävän lämmikkeeksi voin hyvin suositella myös argentiinalaisen Luigi Boscan erinomaista De Sangre 2008 punaviiniä (ALKO 401817 hinta 22,90 €). Viinin rypäleet ovat cabernet sauvignon, syrah ja merlot ja viini on samettinen, runsas täyteläinen viini josta voimme hyvin erottaa luumun ja mokan ominaisuudet.

Mielenkiintoista myös viinibisneksessä huomata omistusten suunnan muutokset. Aikaisemminhan eurooppalaiset sijoittivat uusiin viinintuottajamaihin, mutta nyt esimerkiksi tämä Luigi Boscan viinitalon omistajasuku eli Arizun perhe on hankkinut itselleen Etyekin viinitilan hieman Budapestin ulkopuolelta Unkarissa. Moderni viinitila ja kellarit. Heillä on erinomainen ravintola jossa niin tarjoiltava liha kuin grillihalotkin tuodaan Argentiinasta. Vakiasiakkaisiin kuuluu usein paikalla käyvä venäläinen varakas henkilö joka omistaa Lontoossa ”C” kirjaimella alkavan jalkapalloseuran.

Syksyn hämäriin iltoihin nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa. Muistakaa sytyttää kynttilät tuomaan tunnelmaa.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä





2.9.2011

Erinomaisen upea kesä on takana ja kaikilla varmaankin maukkaita viinielämyksiä. Kesä oli niin hieno kuin se vain voi olla. Tai siis jatkuuhan se vielä.

Aikaisemmin kirjoitin suorasta lentoyhteydestä Sisiliaan, Italian suurimmalle viinintuotantoalueelle. Mahtoikohan kukaan lukijoista käydä kesällä ihailemassa Sisilian nähtävyyksiä ja maistelemassa hienostuneita viinejä sekä maukkaita paikallisia ruokia.

Itse kävin siellä hyvässä seurassa muutaman päivän matkalla ja kyllä jäi jotten sanoisi hyvä fiilis. Lento Pirkkalasta Trapaniin sujui todella hyvin, kun vaan unohtaa ihmisten ryntäilyn ja koheltamisen lentokenttien jonoissa.

Majapaikoista on ehdottomasti mainittava kaksi – Casa Ruffino, Balestratan pienen kaupungin keskustassa. Perheen asuttamassa palatsissa on tarjolla viisi vierashuonetta. Paola ja Giuseppe Ruffino pitävät todella huolen että vieraat viihtyvät. Runsas, ylenpalttinern aamiainen sananmukaisesti tarjoillaan. Ja parin päivän päästä kun on uloskirjautumisen aika vielä nautitaan perheen pään kanssa kuppi kahvia ja makeat leivonnaiset sekä tietysti oman puutarhan hedelmiä – ja loput pöydästä pakataan matkalaisten mukaan.

Sisiliassa liikkuminen vaatii kärsivällisyyttä sillä kartat ja navigaattorit eivät ole kovinkaan hyviä apuvälineitä. Pienempien teiden kunnosta ei myöskään kannata paljon mainita eli nopeudet kannattaa pitää kohtuullisina.

Mutta nähtävyyksiä riittää ja upeita ruokapaikkoja erittäin sopusuhtaisilla kustannuksilla. Esimerkiksi mainio piknik Duca di Salaparutan viinipensaiden keskellä kruunaa päivän ajon ja pienet eksymiset.

Toinen majapaikka jonka haluan mainita on Marsalan kaupungissa sijaitseva putiikkihotelli Carmine. Vanhaan rakennuksen restauroitu idyllinen hotelli jossa kaikki huoneet ovat erilaisia. Viihtyisä puutarha ja erinomaisen miellyttävä henkilökunta saa olon tuntumaan varsin kotoisalta eikä pois haluaisi lähteä laisinkaan.

Marsalan kaupungissa on useita viinitiloja ja yksi tunnetuimmista on varmaankin Donnafugata. Upea tilan emäntä Jose Rallo on tunnettu tekemistään viineistä mutta myös jazz musiikistaan. Valitettavasti tällä hetkellä ALKOsta ei löydy yhtään hänen viiniään. Ravintoloista eri puolilla Suomea kylläkin.

Esimerkiksi viini Anthilia on raikas, hyvin välimerellinen – hedelmäinen ja kukkea päivittäisiin nautinnollisiin hetkiin. Viini tehdään pääosin Catarratto ja Ansonica rypäleistä.

Toinen herkullinen valkoviini Chiarandà puolestaan tuotetaan Chardonnay ja Ansonica lajikkeista.

Punaviineistä mainitsisin Mille e una note, joka on pääosin Nero d'Avola lajikkeesta ja vuosittain vaihdellen muitakin lajikkeita sekoitetaan mukaan. Monivivahteinen, elegantti viini, jossa on selvästi myös mausteisuutta. Juhlapäivällisten, riistan ja lihan kanssa.

Pantellerian saarella tuotetaan Ben Ryè – viiniä . Passito menetelmällä valmistettu Zibibbo (Moscato d'Alessandria) lajikkeesta. Oikea viini meditointiin, sinihomejuustolle, hanhenmaksalle ja makeille jälkiruoille.

Sisilian rypälelajikkeet ovat hieman oudompi. Valkoisia päälajikkeita ovat inzolia, täyteläinen grillo sekä catarrato ja punaisella puolella kepeä frappato ja nero d´avola, jota voisi verrata vaikkapa Australian shiraz-viineihin.

Marsalan viinitilojen nuorempaa ryhmää edustaa Caruso & Minini, joka tuottaa hyvin moderneita ja raikkaita viinejä. Vesi kielellä odotan milloin heidän viinejään löytyy Suomesta. Nämä kaksi tilaa siis vinkkinä mikäli käytte Marsalassa ja haluatte viinejä maistella ohjatusti.

Vielä on arvoitus tulevista viinien hinnoista, mutta sehän on jo tiedossa että verot ja hinnat nousevat lähikuukausina kun valtion budjettia tasataan. Kannattaa siis

ALKOn valikoimiin on tullut muutama mielenkiintoinen viini ja yksi niistä on Makedoniasta Tikveš Vranec Special Selection 2009 (ALKO 429777). Paikallinen rypälelajike josta on asiansa osaava viinintekijä saanut todella maukkaan, täyteläisen ja samettimaisen pehmeän viinin. Hintaan 9,99 € pullo, tämä on todellinen löytö.

Toinen maininnan arvoinen uutuus on Kaliforniasta Mendocinosta tuleva Parduccin Deep Roots (ALKO 454127). Tämä grenachen, zinfandelin ja syrahin sekoitus on herkullinen tuttavuus ja mainio kaveri riistalle. Tämänkin viinin hinta tällä hetkellä alle kymmenen euroa.

Loppukesän hämärtyviin iltoihin nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa.

Viinitimo

Alkon varattavat yllättivät jälleen



Varasin marraskuun arpapelissä peräti kaksi pulloa Chateau Mouton Rothschild 2008 viiniä. Eipä osunut tälläkään kerralla. Upeaa, rahat säästyivät.

Chateau Mouton Rothschild on varsin tunnettu laatuviinituottaja Bordeauxin viinialueelta. Mutta he ovat tulleet tunnetuksi myös siitä että heidän vuosikertaviinien etiketit on jo vuodesta 1945 suunnitellut kunkin ajan taiteen huippunimet. Kuten muunmuassa Salvador Dali (1958), Joan Miró (1969), Marc Chagall (1970), Pablo Picasso (1973), Andy Warhol (1975), Prinssi Charles (2004).

Vuosikerran 2008 etiketti päätettiin tilata arvostetusta Nanjing Taideakatemiasta valmistuneen ja nykyisin Pekingin johtavan nykytaiteen museon – Today Art Museon – taiteelliselta johtajalta Xu Leiltä.

Ensimmäinen kiinalainen taiteilija joka teki Chateau Mouton Rothschildin etiketin. Tämä kaikki sillä seurauksella että hinnat nousivat Hong Kongissa ja Shanghaissa välittömästi.

Onkohan sillä viinillä sittenkään niin väliä ?

Kiinalaisia tai yleensä aasialaisia moititaan usein siitä että juovat arvokkaat viinit jäiden tai virvoitusjuomien kanssa sekoittaen...no mutta niinhän tekee tennistähti Rafael Nadalkin....

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

ALKO ja varattavat tuotteet

Aina silloin tällöin ostan viiniä myös Alkon varattavien tuotteiden listalta. Tämähän on erikoisviinien parin kuukauden välein tapahtuva tarjous jonka löytää heidän nettisivuiltaan. Parin viikon ajan varauksia voi tehdä jonka jälkeen sivu suljetaan ja sitten parin viikon sisällä tulee kirjeitse tieto onko viinipullo tulossa vai ei.

Lokakuun viinilistalla oli pari viiniä, joiden hinta on tämänhetkisen maailmanmarkkinahinnan pohjatasoa. Siispä varasin Chateau Latour 2008 (254,20 e) sekä Chateau Petrus 2008 (414,80 e ).

Harmikseni vai onnekseni en saanut kumpaakaan viiniä.

Latouria tuli myyntiin 21 pulloa ja sitä varattiin yli tuhat pulloa 592 eri varaajan toimesta. Petrusta oli tarjolla 15 pulloa ja myöskin yli tuhat pulloa oli varattu 682 varaajan toimesta.

Onnea hankinnassa onnistuneille. Nyt vain odottelemaan kun viinit sitten nauttii vuosien päästä.

Vai jo ensi jouluna ?

tiistai 18. lokakuuta 2011

Rypälelajike Ruchè


Oletko koskaan maistanut viiniä joka on tuotettu Ruchè –lajikkeesta?

Viinimaailma on muuttumassa entistä kiinnostavammaksi.

Uusia ja vanhoja rypälelajikkeita nousee tuotantoasteelle koko ajan. Uusilla tuotantoalueilla eri puolilla maailmaa ryhdytään viljelemään viiniä. Vauhti on niin kova ettei mukana meinaa pysyä, siis jos jotain haluaisi tietää.

Itse maistoin ensimmistä kertaa Ruchè rypäleistä tyehtyä viiniä menneellä viikolla.

Lajike noterattiin selkeästi vasta 1987 Alban maakunnassa Castagnole Monferrato, Grana, Montemagno, Portacomaro, Refrancore ja Scurzolengo Viarigi kyliä ympäröivillä viljelmillä. Nämä ovat kaikki samaa naapurustoa, joten seutu on soveltunut hyvin tämän rypäleen kasvatukseen.

Jo vuonna 1964 kun Don Cauda saapui Castagnole Monferratoon hän huomasi rypäleen erot. Ja hän oli henkilö joka kääri hihansa ja pappisvirkansa ohella ryhtyi nostamaan lajiketta sille kuuluvaan arvoonsa.

Luokitus Ruché di Castagnole Monferrato DOC hyväksyttiin vuonna 2001. Viinissä pitää olla 90 % ruché viiniä ja loput 10 % saa olla Barbera tai Brachetto rypälettä.

Selkeää kuvaa siitä mistä rypäleen nimi juontaa ei ole pystytty selvittämään.

Menneinä aikoina ruché lajikkeesta tehty viini oli tarkoitettu vain tärkeisiin juhliin.

Intensiivinen ja rubiininvärinen, tuoksussa on mustapippuria sekä itämainen tuoksu, hedelmäinen, aromaattinen. Hyvin omaleimainen maultaan - minulle tulee hieman tanniinijauhoinen maku, mutta viinintekijän mukaan maku on rypäleelle ominainen. Jälkimaku on todella pitkä.

Montalbrera Ruche Laccento 2009
viini on saanut mainetta muunmuassa seuraavasti : Luca Maroni 99/100 ja Decanter Gold.

Viiniä Tanzaniasta ?


Kyllä!

Central Tanzania Wine Company – Cetawico on italialaisten Fiorenzo Chesinin johdolla vuonna 2002 perustama yhtiö joka on tuottanut viiniä Tanzaniassa jo vuodesta 2002. Lähetyssaarnaajat olivat aloittaneet alueella rypäleiden viljelyn jo 15 vuotta aiemmin. Rahoittajana on toiminut The Fondazione San Zeno Veronasta.

Viljelykset sijaitsevat 700 km päiväntasaajalta ja reilun kilometrin korkeudessa merenpinnasta lähellä Hombòlon kylää. Vuodessa saadaan kaksi satoa kuten kaikkialla tropiikissa.

Viininteko on hyvinkin modernia ja tarvittavat laitteet on saatu hankittua italialaisella rahoituksella. Tila on nykyään täysin omavarainen ja tuottaa valko-, rosé- ja punaviiniä. Päärypäleet ovat marzemino ja teroldego lajikkeet jotka saarnaajat istuttivat reilut parikymmentä vuotta sitten ja tämän lisäksi on istutettu aglianico, syrah ja chenin blanc lajikkeita.

Vuosituotanto on nyt jo 100 000 pulloa ja pääosin viinit myydään Itä-Afrikan maissa pullohinnan ollessa noin 4 euroa.

maanantai 17. lokakuuta 2011

Kuulumisia viinimaailmasta

Lomalaiset eivät olleet kaikkialla Euroopassa tyytyväisiä viileisiin ja sateisiin lomaviikkoihinsa, mutta viinitilalliset sitävastoin olivat. Touko- ja kesäkuu olivat kuumia mutta heinäkuu viileä. Sadonkorjuu on ollutkin tänä vuonna yksi varhaisimmista. Samppanjan alueella maksimi hehtaarituotto on säädetty tänä vuonna 12500 kg, mutta saapas nähdä paljonko isot pojat ottivat....

AC/DC bändi on laittanut ajatukset yhteen australialaisen Warburn Estaten kanssa ja tuottaneet markkinoille muutaman yhteisen viinin. ”Highway to Hell” Cabernet Sauvignon; ”You Shook Me All Night Long” Moscato sekä Hells Bells – Sauvignon Blanc.

Mikäli haluat ostaa viinitilan – on aika suunnata Uuteen Seelantiin. Siellä hyvät viljellyt hehtaarit ovat hinnaltaan jo alempana kuin vuonna 2007. Toisaalta Espanjassa löytyy useampiakin konkurssiin menneitä tiloja. Mm Marques de Olivara Toron alueella on konkurssissa 2,7 mijoonan € velkojen vuoksi.

2009 Jia Bei Lan

Maailman kenties tunnetuimman Decanter viinilehden World Wine Awards International Trophy –tittelin on voittanut ensimmäisenä kiinalaisena viininä Jia Bei Lan 2009.

Tämä bordeaux sekoitus (80% cabernet sauvignon, 15 % merlot ja 5 % cabernet gernischt) on He Lan Qing Xue viinintuottajan herkku Ningqxian provinssista – Kiinan pohjoisesta keskiosasta.

Viinitekijänä on toiminut Bordeaux koulun käynyt Li Demei.

Viiniä tuotettiin 20 000 pulloa ja se on myynnissä ainoastaan Kiinassa noin 15 euron hintaan per pullo.

Vaviskaa ja ihmetelkää – kohta meidän pitää muistaa näitä kiinalaisia tai muitaa aasialaisia nimiä enemmänkin......!

Decanterin viinikilpailussa myös viinit Intiasta, Japanista ja Thaimaasta saivat ylistystä ja mainesanoja aikaan.

Rhone Valley

Rhonen laakson viinien sadonkorjuu oli tänä vuonna myöskin varhaisessa vaiheessa – noin 10 päivää etuajassa. Sadonkorjuu tapahtui suotuisissa olosuhteissa ja sato on 15-20 % suurempi kuin vuosi aikaisemmin. Ilmasto suosi tänä vuonna erityisesti Grenache ja Syrah lajikkeita.

Tiesittekö että Rhone laakson viinien markkinoinnista vastaava organisaatio on valinnut Suomesta 3 ravintola-alan oppilaitosta joiden oppilailla on mahdollisuus saada erityisoppia Rhonen alueen viineistä. Nämä oppilaitokset sijaitsevat Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Helsingissä. Ja näillä opiskelijoilla on myöhemmin mahdollisuus tulla Rhonen Laakson viinilähettiläitä. Kaikkiaan näitä yhteistyöoppilaitoksia on 15 eri maassa.

keskiviikko 31. elokuuta 2011

Moravia – Mikulov




Jälleen yksi mielenkiintoinen kokemus urallani. Vierailu Tsekinmaalle oli todella upea. Isäntien aikataulut, vierailukohteet, viinitilakäynnit ja ruokailut olivat todella makoisia. Ainoa miinus jos voisi todeta oli todennäköisesti aurinkoinen sää – reippaasti yli 30 asteen lämmössä työnteko ei aina suju parhaiten.

Kokemukseni tsekkiläisiin viineihin oli lähes sen varassa mitä Tampereen Viinitukun Felix Bertschinger maistatti Helsingin ViiniExpossa. Nyt minulle tarjoutui tilaisuus maistaa kymmenen eri viinitilan tuotteita paikalla käydessäni.

Mielenkiintoinen seikka on myös se että kaikkialla puhutaan ekologisesta tuotannosta, bio-viineistä. Jokainen on tuottamassa tai muuttamassa tuotantoaan luonnonmukaiseksi ja ympäristöystävälliseksi. Hyvin yleinen viljelytapa on se että useita jopa kymmeniä erilaisia kasveja, pääosin yrttejä kasvatetaan viinipensaiden välikäytävillä. Maa pysyy mehevänä ja kuohkeana.

Vino Hort
Minä olen varmaan useille tunnettu siitä etten pidä rosé- viiniä oikein edes viininä, ja erittäin harvoin löydän roséviinin jota voisin nauttien juoda. Mutta täällä tulikin eteen poikkeus. Nimittäin Jiri Hortin tekemät roséviinit yllättivät minut todella positiivisesti. Erittäin maukkaita hedelmäisiä ja hapokkuudeltaan herkullisia viinejä. Nimi kannattaa pitää mielessä.

Vino Marcincák
Petr Marcincák on herra joka tunnetaan jo laajemmaltikin maailmalla. Hänen sata viinitilahehtaariaan rajoituvat osin Itävallan rajaan ja hän on ostanut viljelymaata myös naapurin puolelta. Petr on saavuttanut mainetta erityisesti beerenauslese-icewine tyyppisten makeiden jälkiruokaviinien tuottajana. Rypäleet korjataan ensipakkasten jälkeen ja saavat sitten kuivua olkipedillä muutaman kuukauden ennen prässiä ja käyttämistä – tästä myös Tsekeissä käytetty nimitys STRAW WINE. Riesling ja Blaufränkisch rypäleistä tehdyt viint ovat todella tasapainoisia happojen ja sokerin osalta, sokerin ollessa yli 250 g ja hapokkuuden 7-9 g/l. Ehdottomasti nimi joka kannattaa muistaa. Petr tuottaa myös toki upeita valkoviinejä, St Laurent rosé- ja Pinot Noir punaviinejä. Valkoviineistä mainitsisin Gruner Veltliner 2009 viinin.

Petr Marcincák on myös merkittävä henkilö muilla sektoreilla. Hänellä on erilaisia liiketoimia laajalla skaalalla ja myös Mikulovin paras hotelli kantaa hänen nimeään. Hotellissa toimiva ravintola on yksi Tsekinmaan maineikkaimpia ja maukkaimpia.

Nove Vinarství
– New Winery
Tämä on yksi moderneimmista ja markkinointi-agressiivisimmista viinitiloista alueella. Keskittyy voimakkaasti vientimarkkinointiin ja myynnissä myös Suomessa Tampereen Viinitukun kautta.
Heidän tuotteistaan parhaita ovat Cuvée Asparagus 2009+2010, joka on tuotettu kahden vuosikerran sadosta ja Grüner Veltliner ja Sauvignon Blanc lajikkeista 80/20 suhteessa. Nimensäkin mukaan sopii erinomaisesti keväisille parsaruoille. Kuva, hapokas ja mehevä.

Cuvée Anemone 2009+2010 puolestaan riesling, pinot gris, chardonnay sekoitus. Pehmeä, nautinnollinen.

Cuvée Cygnus 2010 on riesling – sauvignon blanc sekoitus suhteessa 80/20. Hedelmäinen, pähkinäinen elegantti viini.

Vinarství Volarik

Nuori Palavan alueella pääosin toimivan viinitilan ensimmäinen vuosikerta oli 2007. He tuottavat suolaisia, mineraalisia viinejä. Viinintekijänä on Miroslav Volarík.

Tämän tilan viineistä parhaiten jäi mieleen Sedlec Zátisí Hlinik Chardonnay 2010. Viinissä aluksi banaania, sitten mangoa ja pähkinää. Tsekki-viineistä melko suuri osa on late harvest. Miettikääpä chardonnay-viini ja sokeria 24,7 g/l – huh, mutta taas puolestaan hapokkuutta 9,8. Näistähän saadaan sellainen tasapaino että ei ole huono. Todella maukas viini.

Toinen suosikkini on Welschriesling 2010 Plotnyn alueelta. Sitrusta, heinää, merisuolaa – siinä tärkeimmät mielikuvat.

Habánské Sklepy
Tämä tila kuuluu Bohemia Sekt yritysryppääseen joka tuottaa viiniä (Víno Mikulov, Chateau Bzenec, Vinarství Pavlov) sekä tuo maahan viiniä ja muita alkoholijuomia. Tällä Habánské Sklepyn tilalla on 400 ha omia viljelyksiä.

Reinstein

Tämä Pálavan alueen tila perustettiin vuonna 1991 ja kellari 1999. He tuottavat vaihtelevasti 90 000 – 120 000 pulloa per vuosi. Tilan ja kellarin ”sydän” on Radomír Nepraš.

Paras Pinot Noir 2007 Valtická palstalta. Käsityön jälki näkyy tässä viinissä. Kolme vuotta tammitynnyrissä kypsytetty, puhdas tyylikäs lajikkeelle ominainen, hennon marjainen ja hapokas. Viiniä ei suodateta eikä missään vaiheessa lisätä rikkiä.

Myös heidän Pinot Blanc Pavlovan U Bozich muk -palstalta on erinomainen mineraalinen ja kepeän yrttinen viini.

Perustastingin jälkeen maistoimme heidän vanhempia vuosikertojaan 2001-2006 ja erittäin hienosti ikääntyviä ovat nämä tsekkiläiset valkoviinit.

Nuoremmanpolven viinintekijänä Ondra Veselý jatkaa perinteitä mutta on opiskellut ja tehnyt viiniä myöskin mm Australiassa ja hän kehittää viinejä moderniin suuntaan.

Sonberk
– Sunny Hill
Muutamassa vuodessa tyhjästä noussut viinitila näyttää mitä miljoonien eurojen investoinneilla saadaan aikaan. Rahaa on käytetty rutkasti ja viinit ovat upeita, myynti sujuu ja uutta hankitaan koko ajan. He myös tuottavat kaiken käyttämänsä käymishiivan itse.

Heidän straw wine oli liian kevyt ja sokeria saisi olla enemmän. Mutta se mistä pidin oli heidän Pinot Gris Late Harvest 2009. Taidolla tehty viini jossa mukava rapeus ja raikkaus hedelmää unohtamatta.

Kolby
Tämä tsekkien mielestä pieni tila – vain 40 hehtaaria tuottaa loistavia Welschriesling ja Pinot Blanc viinejä. Ihastuin näiden lajikkeiden 2002 vuosikertaan siinä määrin että päätin ostaa kaiken saatavilla olevan. Thaimaalaiset yrtit, tropiikin hedelmät tulevat mehevästi esille 2002 WR viinissä. Saman vuosikerran PB puolestaan on paljon kermaisempi, pehmeämpi joskaan hapot eivät ole kateissa.

Zámecké Vinarství Bzenec & Mikrosvín Mikulov
Tämä on toinen esimerkki järisyttävistä investoinneista viinintuotantoon, kellareihin ja kulisseihin. Todella mahtavan vanhan ränsistyneen linnan pihapiirissä sijaitseva vanha ex-osuustoiminnallinen tila on saamassa päivä päivältä kirkkaamman ilmeen. Nuori tiimi ja innostunut polte silmissä asiat etenevät juoksuvauhdilla.

Kaupunki omistaa linnan ja sen rakennukset jotka kaikki ovat korjaus- ja remonttimiesten työmaana, varmaan vielä pitkään.

Zámecké vertikaalitastingissä minun makuuni osui parhaiten vuosikerta 2008 sekä Chardonnay että Gewürtztraminer viinien osalta. Muscat viinin kohdalla puolestaan 2010 kolahti parhaiten.

Mikrosvìn Slunecny Vrch palstan Welschriesling 2007 oli ehdottomasti paras, todella herkullinen viini, mikäli näin voi asian ilmaista. Toki myös 2005, 2008 vuosikerrat olivat loistavia.

tiistai 30. elokuuta 2011

ACCOLADE WINES

Maailman suurimman viinifirman - Constellation Holdings – uudelleenjärjestelyt johtivat siihen että he myivät Australian, Etelä-Afrikan ja Euroopan toiminnot australialaiselle yksityisrahasto Champ´lle. Samalla tämän yrityksen nimeksi tuli Accolade Wines.

Yrityksen tuotemerkit kuten Flagstone, Fish Hoek sekä Kumala ovat edelleen markkinoilla entisillä nimillään.

Tampere Red Wine

ALKOn uutuuksien joukosta löytyy TAMPERE RED viini – toimitusvalikoiman puolella hintaan 9,85 pullo. Minimi on 6 pullon laatikko. Tämä halvan oloinen viini tuodaan bulkkina Eurooppaan Chilestä ja pullotus tapahtuu Belgiassa. Viini on merlot lajikkeesta tuotettu peruspunkku, helppo ja mehevä.

Kummastuttaa kyllä tuo synkkä ja halvanoloinen etiketti ja lähes kympin pullohinta. Taitaa mennä Näsinneulan kunnostukseen iso osa pullon tuotosta... Olisi täällä muuten 5 pulloa ylijäämää myytävänä.

Pitäisi kaiketi olla jotain karsintaa kun kotikaupungin nimi ja monumentti laitetaan pullon kylkeen.

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Asiaa viinilasin ääreltä


- toukokuu 2011 -
Opiskelu on aina tärkeää, ja mikäli erinomainen ansiotaso ja viini kiinnostaa, niin ei muuta kuin hankkimaan viinillinen ammatti. Tosin samalla pitäisi oppia jokin Aasian kielistä, mieluiten kiinan kieli.

Kuten jatkuvasti saamme todeta Aasian maiden ja markkinoiden erinomaisuuden ja nyt se näkyy myös viiniin liittyvissä asioissa.

Sen jälkeen kun Hong Kong poisti kaikki verot viinin maahantuonnista, markkinat ovat kasvaneet 200-300 prosentin vuosivauhtia. Suurin osahan tuosta menee manner-Kiinaan, mutta eihän se nyt ole tärkeätä. Merkittävää on se että Hong Kong-Kiina on ylivoimaisesti suurin Bordaux viinien kuluttaja ja muiden viinintuottaja-alueiden myynti kasvaa suurinumeroisesti. Ja mikä ihmeellisintä hinnat ovat lähes Suomen tasolla.

Mikäli tuolla suunnalla haluaa opiskella viinitietämystä, niin pitää varautua maksamaan luokkamuotoisesta kurssista 200,00 euroa per päivä. Omasta pussista.

Asiansa osaava viinipruuvin vetäjä saattaa hyvinkin laskuttaa 700-1500 euroa per tunti ja joillakin on minimiveloitus 5000 euroa. Jotta sinne hommiin.

Kiinalaiset on muutenkin vauhdissa, viinitilakauppa käy kuumana ja ainakin Château de Viaud, Château Laulan Ducos, Château de la Salle on myyty heille. Japanilainen Suntory-yritys hankki itselleen Château Beychevellen. Yksi suuri syy tähän on varmaankin se että aasialaiset haluavat päästä eroon ranskalaisten viinien välittäjistä. Moet Chandon on laajentanut kimppakuvioita Kiinassa ja ryhtyy tuottamaan kuohuviiniä Ningxia Huin alueella.

Muuallakin tosin tapahtuu. Concha y Toro on ostanut kalifornialaisen Fetzer Vineyardsin, hintalapun ollessa 170 miljoonaa euroa.

Amerikkalainen Alex Gambal, joka muutti muutamia vuosia sitten Bostonista Beauneen on ensimmäisenä ulkolaisena päässyt ostamaan Montrachet alueen maita. Hänen onnistui hankkia itselleen pari pientä palstaa Bâtard-Montrachet kylästä.

Kun minulta kysytään mikä viini on parasta – on hyvä muistaaa että kaikki on hyviä viinejä, makuasioista on turha kiistellä. Tuskin kukaan haluaa huonoa viiniä tehdä ja ainakin viinintekijä itse tuumaa että hänen viininsä on hyvää. No tokihan viineissä on myös vikoja ja tietenkin eri tyylisuuntia.

Nyt on kotoisessa viinikaupassamme muutama maukas uutuus.

Barcelonan eteläpuolelta tulee maineikkaan Parés Baltàn perhetilalta Savia Viva Familia Tempranillo 2009 (7,98 € ALKO 471587). Melko täyteläinen, mausteinen viini joka sopii kesäiltojen grillatulle ruoalle.

Kesäinen raikas, sitruksinen valkoviini Pohjois-Portugalista, yli viidensadan viljelijän yritys Quintas de Melgaço Agricultura e Turismo tuottaa Terra Antiga Vinho Verde viiniä (8,98 € ALKO 511307).

Mainio Pinot Noir ja Chardonnay lajikkeista tuotettu Graham Beck Brut Rosé (15,85 € ALKO 508647) on kuiva, pehmeän hapokas ja hieman paahteinen kuohuviini kesän juhliin. Tämän tilan alunperin hankki Liettuasta maahanmuuttanut siirtolainen Charles Back I vuonna 1937 – kauppasumman ollessa 6700 Brittien puntaa. Kolmannen polven edustaja Graham Beck, etelä-afrikkalainen miljardööri menehtyi viime kesänä. Hän toimitti kuohuviinit Nelson Mandelan sekä Barack Obaman virkaanastujaisjuhliin.

Kiinnostuneille tiedoksi että kesäkuun 3. päivänä amerikkalainen huutokauppahuone Acker Merrall & Condit järjestää Maarianhaminassa huutokauppatilaisuuden jossa on huudettavana kolmisenkymmentä eri samppanjakohdetta, mukana myös 2 pulloa Ahvenanmaalta viime kesänä merenpohjasta nostetusta saaliista. Tätä kirjoitettaessa yksi saman löydön pullo korkattiin juuri Lontoossa viinimessuilla.

Vielä vinkkinä: nyt on viinihuutokauppa joka myy viinit halvimmalla – vähiten tarjoavalle ! www.uniquewineauctions.com

Nauttikaamme maukkaista makuelämyksistä – yhdessä ystävien ja lähimmäisten kanssa.
Hyvää Kesää !

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä


- maaliskuu 2011 -
Käväisinpä tuossa muutama viikko sitten Unkarin Budapestissä. Kutsuttiin puhumaan Suomen viinimarkkinoista ja nykytilanteesta sekä vähän myös Kaakkois-Aasian vastaavasta asiasta.

Loisteliaassa Corinthia Grand Hotellissa pidetyssä tilaisuudessa kävi kahden päivän aikana lähes neljätuhatta nautiskelijaa. Tämä ihastuttava hotelli tunnetaan Budapestissa jo keisari Frans Joseph I ajoilta saakka.

Tämän VinCE tapahtuman järjesti nyt toisen kerran Euroopan johtava viinilehti Decanter. Viinitapahtuman oli organisoitu todella loistavasti, viinialan ammattilaiset ja todelliset friikit saivat aamusta myöhäiseen iltapäivään kymmenien seminaarien, luentojen ja maistiaisten kautta viimeisintä tietoa ja oppia viineistä ja niiden ihmeellisestä maailmasta. Myöhäisempi iltapäivä ja ilta oli sitten enemmänkin viininmaistelua ja kaikki lipun ostaneet pääsivät maistelemaan yli sadan osaston viinitarjontaa. Tämän lisäksi oli vielä parisenkymmentä Palinka tuottajaa paikalla maistattamassa hieman miestä väkevämpiä.

Upeita löytöjä Unkarin modernimmasta viinintuottajakaartista löysin ainakin Ákos Pincészetin Sopronin alueen punaviinit sekä Villányn alueella Polgár Pincészet tuotetut valko- ja punaviinit. Saa nähdä saammeko näitä viinejä joskus Suomeen.

Kotimaisessa kaupassamme löytyy myös varsin mainioita unkarilaisia viinejä. Historiallisen Pannonhalmi viinitilan Apátsági Tramini (14,81 € ALKO 538737) onm niistä yksi. Tämä kukkainen, sitruksinen ja pikkuhappoinen viini on tehty Gewürztraminer lajikkeesta. Unkarin eteläosasta tulee Villányi Artemis Cuvée (10,30 € ALKO 440277) perinteinen unkarilainen punaviini jossa päärypäleenä Kékfrankos. Tämän myötä herukkainen, karpaloinen viini josta on selkeästi aistittavissa myös mukavaa mausteisuutta.

Aurinkoiset ja pidentyneet päivät tuovat mukanaan kevään ja kesän sekä mitä erilaisemmat syyt juhlia. Tarjontaa on todella paljon ja kuohuviinien kulutus onkin selkeässä kasvussa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Pitkäripaisen valikoimista tartuin espanjalaiseen Cava Brut 1+1=3 (17,80 € ALKO 570647) hassuun etikettiin. Perinteisellä tavalla Xarel.lo, Parellada ja Macabeu lajikkeista tuotettu U més U fan tres, DO Cava on tyylikäs, hennon paahteinen ja mineraalinen.

Italialaisista ehdoton suosikkini on Ca' del Bosco Franciacorta Satèn 2005 (39,90 € ALKO 569117). Tämä kuiva, aprikoosinen kuohuviini on vuosikertaviini ja mujeva briossimaisuus tulee myös läpi. Maukas ja pitkä jälkimaku.

Parhaillaan myytävänä olevan samppanjatalon Charles Heidsieck Brut Réserve (44,90 € ALKO 564737) on ollut vuosikausia yksi suosikeistani. Erittäin kuiva ja hapokas samppanja jossa myöskin maukasta briossimaisuutta. Hyvin runsas maku. Niin kuten mainitsin tämä samppanjatuottaja on ollut myynnissä jo jonkun aikaa ja hintaa pyytävät vaatimattomat 400 miljoonaa euroa.

Oletteko muuten panneet merkille kuinka usein Bordeauxissa on Vuosisadan viinin vuosikerta ! Viimeisen 30 vuoden aikana näitä vuosikertoja on ollut jo puolen tusinaa ja viimeisen viiden vuoden aikana kaksi kertaa.

Nauttikaamme lasillisesta viiniä yhdessä ystävien ja lähimmäisten kanssa.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä


-helmikuu 2011 -
Jälleen on aika kun Valpolicellassa otetaan uuden vuosikerran Amarone-viininäytteet tarkasteltaviksi.

Vuosi 2010 oli erityisen haasteellinen Valpolicellan alueen tuottajille, etenkin niille jotka valmistavat Amarone-viinejä. Sadonkorjuun jälkeen sääolosuhteet olivat sateiset ja kosteat. Eihän tämän pitäisi vaikuttaa tuotantoon. Kyllä vain. Amarone viiniin käytettävät rypäleet pitää osin kuivata, mutta jos sataa ja ilma on erityisen kostea miten rypäleet siinä sitten kuivuvat ja kutistuvat ?

Vuosi 2010 oli erityisen merkityksellinen Amarone-tuottajille myös siitä syystä että viinien myyntilukemat euroissa nousivat peräti 40 %.

Nyt ei puhutakaan vuodesta 2010 vaan palataan vuoteen 2007, jonka vuosikerran viinit ovat lähestulkoon kaikki vielä tynnyreissä.

Vuosi 2007 oli jo edellisestä syksystä alkaen varsin kuiva ja huomattavan lämmin aina sadonkorjuuseen saakka. Lähes kaikki viinintuottajat pitävät viinejään vielä tynnyreissä kypsymässä ja kehittymässä.

Juuri nyt viikonloppuna oli ensimmäinen tilaisuus missä viinitilat antoivat tämän vuosikerran Amaronet maisteltaviksi. Ja niistä löytyy uskomaton potentiaali. Viinit ovat erinomaisen hyvin kehittyneitä ja ovat todella maukkaita kunhan saavat vielä muutaman vuoden kypsyä. Huomattavasti tasapainoisempia kuin vuoden 2006 vastaavat viinit.

Seuraavia tuottajanimiä kannattaa ottaa huomioon kun tulevina vuosina hankitte näitä Veneton alueen konsentroituneita viinejä herkkupäivällisille, suklaailtoihin, romanttisiin hetkiin tai vaikkapa kuubalaisten sikarien kaveriksi.

Stefano Accordini, Paolo e Stefano Antolini, Ca la Bionda, Ca Rugate, Cavalchina, Gnirega, I Scriani, Musella, F.lli Recchia Cá Bertoldi, Villabella. Nämä ovat ehdottomasti tuottajia joita me Amarone-viineistä pitävät hamuamme lähivuosina.

Nauttikaamme maukkaista makuelämyksistä – yhdessä ystävien ja lähimmäisten kanssa.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä


- tammikuu 2011 -
Sothebyn huutokauppahuone on myynyt viinejä jo vuodesta 1970 johtajanaan Serena Sutcliffe, MW. Huutokaupat pidetään Lontoossa, New Yorkissa ja Hong Kongissa – viinien vuosimyynnin ollessa noin 40 miljoonaa euroa.

Tammikuun 22. päivänä Hong Kongissa huudettiin Andrew Lloyd Webberin huikeasta kokoelmasta 748 eri viinipakettia, joiden hinnaksi tuli reilut kolme miljoonaa euroa.

Näihin viineihin ei allekirjoittaneella toki ollut sijaa – tällä kerralla – mutta tässä yhteydessä on mukava mainita joitakin seikkoja yhden lentoyhtiön viinitarjoilusta matkalla Sothebyn huutokauppaan. Keskittyen vain yhteen lentoliikenteen huippuun. Emirates Airlines ja heidän uusi, uljas A380 lentokoneensa teki ihmeitä ja vaikutuksen. Olisipa kaikki yhtiöt samanlaisia.

Lentokentän loungeissa tarjolla kuplajuomana joko Moet Chandon tai Laurent Perrier – tosin ei vuosikertana, mutta maukasta oli muutenkin.

Valkoviinit edustavat hyvinkin Australia ja Uusi Seelanti linjaa. Dayne & Jill Sherwoodin tuottama The Sherwood Estate 2010 Sauvignon Blanc – raikas, passionhedelmää ja leikattua ruohoa voimakkaasi esiin tuova viini on moniulotteinen, hyvin konsentroitunut ja tasapainoinen. Tämä on ehdoton suosikkini.

Loungessa ja ensimmäisessä luokassa on tarjolla useampia Isabel Estate Vineyards valkoviinejä myös Uudesta Seelannista. Tilan isäntä Michael Tiller on entinen pilotti ja ehkäpä sen vuoksi maistaa millaisia viinien pitää olla kun niitä tarjoillaan yli kymmenen kilometrin korkeudessa.

Punaviineistä parhaiten mieleen jäi Pulentan veljesten tuottama Malbec vuodelta 2008. Nämä ralliautoilua ja Porchen maahantuontia Argentiinaan myös tekevät veljekset ovat entisiä Trapichen omistajia. Mehevä ja maukas huippuviini, joka tuntuu aina loppuvan kesken.

Chateau Villa Bel-Air Graves 2005, Saint Morillon kylästä – todella samettinen, ryhdikäs, tasapainoinen viinin, jota mielellään nauttii odotussalin pikkusuolaisten kanssa. Erinoimaista saksanhirven fileen kanssa ja maistuvaa stiltonin kanssa, kun joutuu odottelemaan lentokoneeseen siirtymistä.

Muista maukkaista viineistä joita lennon aikana tarjoiltiin voisi mainita Ninth Island, Sauvignon blanc 2009, De Bortolin Gulf Station, Chardonnay 2008, Château St. Georges 2002, Saint Emilion, Torbreck old vines GSM 2005 sekä tietenkin Quinta do Noval 2004 – Late Bottled Vintage.

Joskus jopa voisi ajatella että lentomatkat voisivat olla pidempiä.

Nauttikaamme maukkaista makuelämyksistä – yhdessä ystävien ja lähimmäisten kanssa.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä

- joulukuu 2010 -
Bordeauxin viinialueen luokitus on saanut uuden ja puolueettoman käänteen. Cru bourgeois -laatuluokituksen vastuu on annettu Veritas laatutarkastukselle, joka puolestaan on valinnut sitoutumattoman ammattilaisryhmän arvioimaan viinejä. Mukana ei ole ainuttakaan Bordeauxin alueen viinitilallista tai viinintekijää. Jatkossa viinit arvostellaan pullotuksen jälkeen ja vasta kaksivuotiaana. Vuosikerta 2008 on ensimmäinen luokiteltu vuosikerta kun cru bourgeois teksti palaa virallisesti pullojen etiketteihin.

Tämän kriittisen arvioinnin tuloksena useita viinitiloja on jo irtisanoutunut koko järjestelmästä. He aikovat kehittää oman laatumerkintänsä ja ryhtyvät tekemään viinejään varmaankin nimellä super-bordeaux. Tähän tapaanhan asiat kehittyivät aikanaan Italiassa.

Olemme nyt vuoden juhlasesongin kynnyksellä ja useat meistä varmaan juhlistavat joulua mutta erityisesti uuden vuoden vastaanottoa lasillisella kuplivaa juhlajuomaa. Tässä onkin oikea paikka kysyä onko hinnalla merkitystä ? Kyllä sillä on, mutta myöskin tekotavalla.

Kuohuviiniä voidaan valmistaa siten että käymisastia suljetaan kesken käymisen. Viini saa kuplansa rypälemehun oman sokerin avulla muodostuneesta hiilidioksidista. Tunnetuin tällainen viini on asti Italiasta.

Eniten käytetään kahden käymisvaiheen menetelmää, jossa yhden käymiskerran sijaan viini käytetään kaksi kertaa. Toisella käymiskerralla viiniin lisätään sokeria, ravinteita ja hiivaa. Toinen käyminen tapahtuu suljetussa astiassa tai pullossa. Käymisessä syntyvä kaasu, hiilidioksidi, liukenee viiniin. Tätä kutsutaan myös ”methode champenoise” nimellä.

Meille on tarjolla useita erilaisia samppanjoita ja halvimmillaan parinkymmenen euron hintaluokassa. Jätän tämän kategorian aivan omaan arvoonsa ja niille jotka paremmin ymmärtävät kyseisiä tuotteita.

Tässä muutama hyväksi samppanjaksi mieltämäni tuote joita kehtaa suositella tuleviin juhlailtoihin.
De Saint-Gall Brut Rosé on mukava rento suuren osuuskunnan tuottama samppanja järkihintaan. Kauniin punertava, kevyen vadelman ja mansikan säväyksin varustettu juhlajuoma sopii erinomaisesti pienen naposteltavan kanssa.

Jacquesson Cuvée No 734 on paahteinen, mineraalinen vuosikertaa 2006 oleva samppanja. Täyteläinen ja tyylikäs samppanja Uudenvuoden vastaanottajaisiin. Tämän tilan juuret ulottuvat vuoteen 1798 jolloin viinintuotanto aloitettiin. Vuosi 1844 oli myös tärkeä merkkipaalu sillä silloin Adolphe Jacquesson kehitteli nykyisinkin käytössä olevan ”musseletin” eli metallilankahäkkyrän joka pitää samppanjapullon korkin tiukasti kiinni ja estää paineita karkaamasta.

Henriot Rosé Millésimé Brut 2002 on erittäin kuiva ja hapokas. Mukana marjaisuutta, sitrusta sekä myös meheviä briossileivonnaisen ominaisuuksia. Nyt parhaimmillaan oleva samppanja on kypsynyt aikanaan 6 vuotta pulloissa.

Luxemburg on pankkimaailman keskus mutta myös varsin tunnettu erinomaisista viineistään ja etenkin kuohuviineistään. Suomessa saatavilla on jo vuosikausia ollut varsin mallikas Bernard-Massard Cuvée de l'Ecusson Brut. Maukkaan sitruksinen ja kevyen mineraalinen juhlajuoma.

Niiden onnekkaiden, jotka onnistuvat jostain ostamaan edesmenneen Alice Hartmannin nimeä kantavia huippuviinejä, kannattaa muistaa ja maistaa Hartmann Grande Cuvée.

Luxemburgin kuplivat luokitellaan Crémant du Luxemburg –tittelillä. Ranskassa crémant luokituksia on seitsemän ja siis yksi naapurimaan puolella.

Nauttikaamme maukkaista makuelämyksistä – yhdessä ystävien ja lähimmäisten kanssa.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä

-marraskuu 2010-
On vuodenaika jolloin mietitään annetaanko asiakkaille ja henkilökunnalle joululahjaa vai ei. Ja onko se kenties suklaarasia, viinipullo tai aivan jotain muuta. Aivan samoin sihteerien ja johdon mielissä pyörii se mitä viiniä pitäisi tilata tulevaan firman pikkujoulutilaisuuteen.

Tarjolla on toinen toistaan kauniimpia pulloja ja etikettejä, mitä niistä valitsemaan ? Jälleen on hyvä muistaa että yksi tärkeistä seikoista on se mistä rypäleestä viini on valmistettu. Rypäle antaa viinille sen perusominaisuuden, jonka jälkeen vasta päättelemme mistä alkuperämaasta toivomme viinin olevan, onko siinä viileämmän ilmanalan raikkautta ja hapokkuutta, tammen tuomaa savua ja potkua vai ei.

Varsin edustavia juomia löytyy tälläkin kertaa rakkaasta pitkäripaisesta. Edullinen ekoviini Sisiliasta, L´Auratae Nero d `Avola 2009 on hyvin miellyttävä punaviini joulu- ja pitopöytään. Eteläisen-italian Nero d´Avola on suhteellisen vieras rypälelajike useimmille, joskin parantamassa asemiaan nykyaikaisten tuotantotapojen ansiosta. Runsas, mehevä, mausteinen viini on hyvin tasapainoinen ja miellyttävä vaikkapa illanistujaisiin.

Suomen kunniakonsuli Pulentan perheen aikanaan omistama Trapichen viinitila Mendozasta, Argentiinasta on toimittanut Suomeenkin jo useita vuosia heidän Single Vineyard Malbec viinejä. Tämä tällä hetkellä ALKOsta saatavana oleva Vina Domingo F. Sarmiento on mainio esimerkki pienen palstan rajallisesta tuotannosta. Suomeen tätä viiniä saatiin ainoastaan 300 pulloa, joten kannattaa olla nopea mikäli haluaa päästä maistamaan. Tiilenpunaisessa viinissä on upea yhdistelmä mokkaa, kanelia, luumua ja kirsikkaa. Täyteläinen erinomaisen konsentroitunut viini sopii todella hyvin punaisen lihan ja riistan kanssa.

Yllätyksiä joulupöytään tai pukinkonttiin saa vielä enemmän jos ja kun rohkaistuu käyttämään kymmenien hyvien nettikauppojen tarjontaa. Viinien hankinta on todella vaivatonta ja näin on mahdollista tutustua lukuisten eri puolilla maailmaa toimivien pientuottajien viinitarjontaan.

Usein puhutaan viini-investoinneista. Viineihin sijoittaminen on ollut kenties maailman paras sijoituskohde jo vuodesta 1995. Viinejähän nyt voi ostaa kuka tahansa, mutta myyntivaiheessa niiden sopivaa ostajaa onkin jo vaikeampi löytää.

Lontoo on viinien verottoman varastoinnin keskuspaikka maailmassa. Siellä toimivien alan yritysten kellareiden lukkojen takana on satoja miljoonia 12 pullon laatikollista toinen toistaan parempaa ja arvokkaampaa viiniä. Näistä yli 100 miljoonaa laatikollista on kiinalaisten omistajien ja sijoittajien. Näistä viinivarakkaista ei monikaan taida itse juoda hankkimiaan viinejä vaan sopivassa tilanteessa myy ne janoisimmille.

Tarkkaa tietoa siitä kuinka monella suomalaisella on siellä viinit kypsymässä, ei ole.

Nauttikaamme syysillassa maukkaista makuelämyksistä – yhdessä ystävien ja lähimmäisten kanssa.

Viinitimo

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Kreisi Sitsiilia





Näin asian otsikoi Donnafugatan viinitilallinen enologi, jazz-laulaja, äiti Jose Rallo. Matkustin hänen kyydissään viisi tuntia Ragusasta Marsalaan ja hän teki yhteenvedon minun mietteistäni ja sanoi Crazy Sicilia. Joskin kuulostaa aivan kuin paikallisella murteella noin 5 miljoonan asukkaan saarta kutsutaan Sitsiliaksi.

Olemme varmaan useimmat huomanneet kuinka Sisilia on asteittain tullut tunnetummaksi myös viinimaailmassa. Entisaikojen hapettuneet ja vahvasti vulkaanisen maaperän rikille tuoksuneet ja maistuneet viinit ovat tänään hienostuneita, laadukkaita ja tyylipuhtaita tuotteita osoituksena vahvasta ammattitaidosta. Ja toki myös maaperän merkityksen ymmärtämisestä.
Sisilian omia maukkaita lajikkeita ovat muunmuassa valkoiset Inzolia ja Grillo sekä punainen Nero d´Avola.

Kotimaisen viinikauppamme hyllyssä ei juuri muuta löydy kuin hanapakeissa olevia lepsuja bulkkituotteita.

Hyllyssä on sentään Duca di Castelmonten Moscato d´Alessandria. Tämä hapokas, makea, rusinainen jälkiruokaviini on erinomainen Pantellerian saaren edustaja. Pullo jonka tilavuus on 0,375 maksaa ALKOssa 13,05 e.

Cusumanon valkoviiniä Inzolia rypäleestä ALKOn tilausvalikoimasta saa hintaan 9.99 e per pullo. Tämä on kuiva ja raikas viini mukanaan yrttejä ja sitrusta, mainio ajatellen tulevaa kesää.

Punaisella puolella tilausvalikoimasta löytyy Planetan Cerasuolo di Vittorio – keskitäyteläinen, mausteinen ja marjainen viini. Tämän hinta pitkäripaisessa 17,99 e per pullo.

Kovasti jää kaipaamaan aikaa jolloin voimme ostaa perinteitä arvostavan ja maailmalla loisteliasti pärjäävän Tasca d´Almerita viinitilan tuotteita. Tai Feudi del Pisciotton viinejä, joiden etiketit on Valentinon, Versacen, Missonin sekä Gianfranco Ferre´n suunnittelemia. Saaren ehdotonta huippua edustaa Gianni Zoninin omistaman Principi di Buteran viinit.

Sisilia pyrkii pääsemään eroon alamaailman, rikollisuuden ja väkivallan tahraamasta maineestaan ja alueelle nousee toinen toistaan hienompia hotelleita ja golf-kenttiä kylpylöineen. Liike-elämän kirjoa pyritään kaikilla tavoin monipuolistamaan ja aktivoimaan.

Kirkkaampaa kuvaa hiottiin kun Donnafugata Golf Resort Ragusassa järjesti maaliskuun lopussa ensimmäisen Sisilian Golf Europa Tour kilpailun. Hyvä mainita ettei tällä golf-kylpylällä ole mitään tekemistä samannimisen viinitilan kanssa.

Useat viinitilat kunnostavat vanhaa ja vanhan sisään rakennetaan nykymatkailijoiden vaatimia nykyaikaisia yöpymistiloja.

Ryan Air aloittaa Pirkkalasta lentonsa kesäkuussa Sisilian Trapaniin – nyt on aivan upea tilaisuus päästä nauttimaan Sisilian upeista viineistä ja ruoista. Ei tarvitse matkustaa kahden kolmen lentokentän kautta. Joskin kovin montaa ihanaa viinipulloa ei sinne matkatavaroiden joukkoon taida painon puolesta mahtua. Mutta ainahan voi laittaa laatikot rahtareiden matkaan.

Samalla matkalla kannattaa poiketa päiväksi myös Pantellerian laavakivisaarelle. Ei taida missään maailmankolkassa olla niin paljon kiveä kuin siellä. Ja ainoa mikä tuntuu siellä kasvavan on viiniköynnös. Pantelleria on tunnettu erityisesti makeiden viinien tuottaja-alue. Donnafugatan viiniviljelykset ovat reilut 20 % koko saaren tuotannosta ja heidän loistelias jälkiruokaviininsä Ben Ryé ei valitettavasti ole meidän saatavanamme Suomessa.

Kokemuksena melkoinen visiitti mutta tuskin kannattaa yöksi jäädä. Tälle saarelle pitää jopa juomavesi tuoda laivalla kun ei ole omasta takaa. Muistin virkistykseksi myös että tämä saari sijaitsee vajaat 70 km Afrikan rannikosta – Tunisia lähempänä, vaan ei se Libyakaan kaukana ole.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Chianti Classico


Luokitellun viinin tunnusmerkkinä vuodesta 2005 saakka on ollut ”Musta Kukko”.

Viinipruuvin paikkana entinen Leopoldon rautatieasema Firenzessä ja maistelussa mukana 152 viinitilaa yli 400 eri viinin ”voimalla”.

Vuosikerta 2010 oli hyvinkin hankala sääolojen puolesta. Vuoden sato oli pienempi kuin keskimäärin joskin laadusta tuli oikein hyvä. Viinistä löytyy monivivahteiset aromit ja tuoksut. Hyvinkin kompleksi viini jossa on optimaaliset hapot – todennäköisesti hyvinkin ikääntyvä viini.

Myös Chianti Classicon osalle vuoden 2010 bisnes oli varsin suotuisa – myynti kasvoi peräti 21 % vuoteen 2009 verrattuna. Myös tämän vuoden tammikuun lukemat ovat varsin rohkaisevat sillä nousua on peräti 12 % edelliseen vuoteen.

Alueen viljelyala on 10 000 ha sijoittuu melko tarkasti Firenzen ja Sienan kaupunkien väliseen maastoon. Tässä Italian vanhimmassa tuottajajärjestössä on jäseniä tällä hetkellä 570 joista itse pullottavia 350.

Päämarkkina-alueena Yhdysvallat, Italia, Saksa ja Kanada.

Tässä minulle 15.2.2011 esiinnousseet laatuviinit tästä valtavasta viinimäärästä. Suuntaus on selkeästi hedelmäisempään ja pehmeämpään suntaan. Tällä kaiketi haetaan uuden maailman suuntaa ja uuden kuluttajasukupolven hyväksyntää sekä myös uusien markkina-alueiden valloittamista. Aasian merkitys nousee vuosi vuodelta tärkeämmäksi kun taistellaan menestyksestä markkinoilla.

Vuosikertaa 2010 en juurikaan maistellut, koska ei ole vielä sen aika.

Chianti Classico DOCG 2009 joukon parhaimmistoa ovat

Bandini Villa Pomona – todella pieni tuottaja joka tuottaa todella maukkaita viinejä

Candialle – La Misse di Candialle – suomalaisomistuksessa oleva pienen tuotannon viinitila luottaa maailmankuulun enologi Vittorio Fioren neuvoihin ja viinit ovat todella tasapainoisia ja herkullisia.

Il Palagio – tämä jo vuosikausia minulle tuttu ja mainio maatilamatkailu-viinitila kohde on takuulaadukkaiden viinien tuottaja.

Setriolo – idyllinen pientila pitää kiinni perinteistä ja laadusta.

Chianti Classico DOCG 2008

Vignamaggio Terre di Prenzano – maukas, saamettinen, tasapainoinen viini.

Chianti Classico DOCG Riserva 2008

Borgo Casa al Vento Foho – pientila joka tuottaa laatuviinejä ja jopa heidän IGT viininsä on ainoastaan sangiovese rypäleistä tuotettu.

Castello Vicchiomaggio Vigna La Prima – hyvin täyteläinen ja voimakas, mausteinen viini. Tällä isolla 130 hehtaarin viinitilalla on juhlava, arvokas linna, jossa voi majoittua ja ruokailla.

Chianti Classico DOCG Riserva 2007

Nämä ovat minun ehddottomia suosikkejani tämän vuoden pruuvissa:

Bandini Villa Pomona – tama 1700 luvulta peräisin oleva tila myös majoittaa vieraita.

Caparsa Doccio e Matteo – artisaani viinintuottaja, jonka viinin on hieman ”rustica”, mutta maistuu niin pahuksen hyvältä, varsinkin Fiorentina biffin kanssa.

Castello di Radda – Berettan perheen vajaa kymmenen vuotta sitten hankkima tila on käynyt paljon uudistuksia läpi ja viini on hyvin puhdas, selkeä, kukkainen, maussa kypsää hedelmää ja maukas jälkimaku.

Castello di Volpaia Coltassala – tämän tilan viinituotannosta vastaa lentävä viinitekijä Ricardo Cotarella (kenties yksi Italian tunnetuimmista), tässä viinissä vaniljaa, kaakaota, hedelmäisyyttä. Paranee kypsyessään.Tilalla on myös majatalo.

Fattoria di Montemaggio – Venäjältä Vladivostokista kotoisin oleva Valeria Zavadnikova omistaa tämän tilan ja asustaa siellä sulhasensa ja kahden koiran kanssa. Viinissä on voimakkaita kukkeita tuoksuja ja maku on tuhti, hieman karski.

I Fabbri – Grassin perheen tila on tuottanut laatuviinejä jo 1600 luvulta Lamolen kukkuloiden rinteillä. Viini on moniulotteinen ja siitä löytää helposti kastanjan vivahteita.

Monterotondo Seretina – tilan keskuksena on vuonna 1056 rakennettu maatalo. Nykyisen omistajan isän vuonna 1959 aloittama ”harrastus” on muuttunut bisnekseksi ja tila on ollut kokonaan luomutila vuodesta 2003.
Tilalla voi myös majoittua. Tämä viini Pehmeä, hedelmäinen viini jossa selkeästi tuntuu merlot rypäleen vaikutus.

Poggio Bonelli – tämä valtaisa 810 hehtaarin (viiniä 83 ha) tila on nykyään Gruppo Montepaschi firman omistama. Viinissä kanelia, neilikkaa, hedelmäisyyttä ja loppu hyvinkin tasapainoinen. Tilalla on useita mukavia asuntoja vuokrattavana.

Renzo Marinai – tämä on yksi maatilamatkailukohde ja hyvin viihtyisä sellainen. Viini on pelkästään sangiovese lajikkeesta tuotettu viini. Parfyyminen tuoksultaan, keskitäyteläinen maultaan. Herkullinen.

Rocca di Castagnoli Tenuta di Capraia – tämän tilan viinitarhat sijaitsevat 350-860 metrin korkeudella merenpinnasta ja tämä auttaa enologia tekemään toisistaan erottuvia hienostuneita viinejä. Suuri tuottaja jolla viljeltyä yli 100 hehtaaria. Heillä myösklin useita huoneita ja asuntoja joita matkaaja voi vuokrata – hyvin tasokas paikka. Tämä viini on kokonaan sangiovese rypäleestä. Maukas, pitkä jälkimaku.

Rocca di Castagnoli Poggio a´Frati – tähän viiniin on käytetty sangiovesen ohella 5 % canaiolo lajiketta. Hyvin klassinen mausteinen keskitäyteläinen chianti.

Villa di Geggiano
– tämä tila sijaitsee hyvinkin lähellä Sienan kaupungin keskustaa, ainoastaan 6 km. Tilalla on todella näyttävä puutarha ja vanhoja patsaita sekä raunioita. Viinissä punaista hedelmää ja pippuria- pieni prosentti on mukana cabernet sauvignonia ja kyllä se tuntuu.

Cantalici Messer Ridolfo – varsin nuori viinituottaja, ensimmäinen vuosikerta oli 1999. Veljekset tuottavat suhteellisen pienen määrän mutta sitäkin laadukkaampaa viiniä.

Castello di Meleto Vigna Casi 2006 – vanha aristokraattinen linna joka kuului Ricasolin perheelle aina vuoteen 1968 saakka on myös vuokrattavana yksityistilaisuuksiin. Yli 1000 hehtaaria josta 180 ha on viiniviljeltyä. Tässä viinissä mukana 15 % merlot lajiketta ja sieltä tulee niin väriä kuin makuakin – eri tavalla kuin puhtaasta sangiovesestä. Kirsikkaa, mausteisuutta, pyöreä, samettinen.

Vino Nobile di Montepulciano DOCG


Vino Nobile di Montepulciano on myöskin saavuttanut mainetta maailmalla. Lähestulkoon kaikkien kellarit ovat minimissään mitä tulee inventaarioihin. Lähes 60 % viinistä myydään ulkomaille pääkohteiden ollessa Saksa, Sveitsi, Englanti, Yhdysvallat ja Aasia.

Montepulcianon alueella on viininviljelyä 2100 hehtaarin alalla ja yli 90 % viininviljelijöistä ovat jäsenenä alueen tuottajajärjestössä. Jäseniä on yhteensä 230 tuottajaa. Näistä itse-pullottajia on 72.

Alueen päärypälettä kutsutaan paikallisesti ”Prugnolo Gentile” nimellä. Tämän rypäleen osuus pitää olla loppuviinissä vähintään 70 %.

Tässä päivän (17.2.2011) annista muutamia havaintoja ja merkintöjäni.

Poliziano Asinone 2006 – päivän yllättäjä, aivan sykähdyttävän maukas ja tasapainoinen, herkkä viini, jota mielellään nauttii toisenkin lasillisen. (92/100)

La Berne 2006 Riserva – oikein hyvä ! Tämä tuottaja on aina varma valinta. Mausteinen, hapon ja bodyn tasapaino hyvä. Elegantti viini hienolle aterialle. (94/100)

Tenuta di Poggio Ulveto 2007 - super viini, paranee kypsyessään. Kaappiin jemaman ja maistetaan vuonna 2015 seuraavan kerran. (93/100)

La Ciarliana ”Vigna Scianello” Selezione 2007 tynnyrinäyte – rutikuivat tanniinit, huikea potentiaali, ostamaan välittömästi ja kellariin kypsymään. (91/100)

Godiolo 2008 tynnyrinäyte – maukas, hyvä tasapaino (91/100).

Montemercurio ”Messagero” 2008 – tynnyristä – mehevä, potentiaalinen (91/100)

La Bèrne 2008 (91/100)

Tenimenti Angelini ”Simposio” – tanninit kovat ja hieman levoton vielä mutta hedelmäisyys, viinin rakenne lupaa hyvää. Odota pari vuotta (91/100).

Vino Nobile di Montepulciano Riserva 2007

Carpineto tynnyristä – erinomainen tasapaino, maukas, elegantti. (93/100)

Contucci – mainio, maukas, pehmeä, miellyttävä (90/100) Mutta voi hyvät sykkyrät miten upeat ovatkaan heidän perheensä kellarit tuomiokirkon aukion alapuolella. Sieltä on salaiset käytävät eri puolille kaupunkia !

Avignonesi Grandi Annate 2006 – nuorena vadelmaa, mansikkaa; ei laisinkaan viinillinen, mutta kun tulee kymmenen vuotta lisää ikää niin johan löytyy viiniä. Aivan oma juttunsa. Varsin merkillinen tapa tuottaa viiniä ja kaikki vain ihmettelee miten tuo kaikki tapahtuu. Kymmenen hengen pöydässä päivällisellä kanssani 6 MW tutkinnon suorittanutta, 2 enologia ja Decanter-lehden toimittaja ja meikä – kaikki ihmettelee vaan kukaan ei tiedä moisesta mitä ja miten. Mutta juuri tästä Avignonesi on tunnettu.

Mastrojanni Rosso di Montalcino Vigna Schiena d´Asino 2006 – todella hienostunut viini, hurja potentiaali.

Rosso di Montalcino DOC

Mastrojanni Rosso di Montalcino 2006 - varsin miellyttävä tuttavuus useassakin eri yhteydessä. Usein juuri Rosso di M onkin se paras valinta ravintolassa – sopii erinomaisesti niin lihalle, linnulle kuin pastallekin ja laskukin jää huomattavasti pienemmäksi.

Boscarelli - Marchesi de Ferrari Corradi

järjesti vertikaalin jossa maistoimme vuosikertoja 1979-2001. Viinit poikkesivat toisistaan selkeästi ja yhtenä syynä tietenkin oli rypälevalintojen muuttuminen vuosien saatossa. Käyttivät 1980-1990 luvulla mm merlot lajiketta, mutta nyt on ainoastaan perinteiset rypäleet käytössä.

Nobile di Montepulciano 1979 Riserva – viini selvästi jo paremman aikansa nähnyt.

Nobile di Montepulciano 1983 – väriltään jo varsin kypsä, jotenkin makunystyröitä kutkuttava, pehmeät tanniinit, miellyttävät, hieman marjaisat hapot, upea viini tuolla ikää.

Nobile di Montepulciano 1988 – kysä väri, rusinaa tuoksussa mutta maultaan kuivempi ja selkeästi vähemmän hedelmää kuin vsk 1983.

Nobile di Montepulciano 1991 – lähes tuoksuton, puinen kuiva, tanniinia löytyy mutta hedelmät ovat tipotiessään. Vihreitä kasviksia.

Nobile di Montepulciano 1995 – kuiva, puinen.

Nobile di Montepulciano 1997 – tanniinien ja happojen tasapaino erinomainen. Todella upea tuoksu ja miellyttävä maultaan.

Nobile di Montepulciano 1999 – tämä on sarjan paras. Tuoksussa on maaseutua ja navettaa, maukas, miellyttävän hapokas ja tanniininen – erinomainen valinta paikallisen ison t-luupihvin kanssa.

Nobile di Montepulciano 2001 – tasapainoinen kokonaisuus, herkullinen. Sarjan kakkonen. Kellariin kypsymään.

Brunello di Montalcino 2006


Brunellon myyntikin on ollut huikeaa varsinkin kun katsotaan alkuperäis-leimojen/tarrojen myynti viinintuottajille. Vuonna 2010 myytiin kyseisiä leimoja 13 % enemmän kuin 2009 – eli 8,3 miljoonaa kappaletta.

Alueen viiniä myytiin yli 11 miljoonaa pulloa joista 62 % vientikauppaan. Tästä jopa neljännes viedään Yhdysvaltoihin ja sitten seuraavat Saksa, Sveitsi, Kanada, Englanti ja Japani.

Euroissa laskettuna viime vuonna Montalcinon viinejä myytiin 142 miljoonan euron verran kun esimerkkinä voisi katsoa alueen turismin liikevaihtoa joka on 26 miljoonaa euroa.

Vuosikerta 2010 on täyden 5 tähden vuosikerta tällä alueella. Aikaisemmin on pidetty vuosikertaa 2006 sensaatiomaisena ja täyden tähdistön saaneena mutta nyt rinnalle on noussut viimeisin vuosikerta 2010.

Tunnettu viinikriitikko James Suckling (ex-Wine Spectator) on antanut 125 eri viinille enemmän kuin 90/100 pistettä maisteltuaan lähes 170 viiniä. Wine Enthusiast lehden Monica Larnerkin antoi yli 90 pistettä 30 viinille maisteltuaan 38 viiniä. Itse olen kyllä huomattavasti kriittisempi näiden pisteiden jaossa ja maisteltuani 143 Brunello di Montalcino 2006, 18 Selezionea 2006, 15 eri Riservaa ja tietenkin 143 eri Rossoa.

Tässä minun suuhuni parhaiten soveltuneet viinit :

Brunello di Montalcino DOCG 2006

Pacenti Franco – Canalicchio Brunello di Montalcino – mahtava tuhti excellent – yksi parhaista (96/100)

Pieve di Santa Restituta Sugarille – tämä tyylikäs viini on ehdoton minun suosikkini. Tyylissä ehken heijastuu Piemonten ”sukulaisuus”. Täyteläinen, kypsä, pehmeä ja mehevä viini. Tila käyttää ainoastaan sangiovese lajiketta. (96/100)

Luce della Vite Brunello di Montalcino – täyteläinen, maukas, hapokas, tulevaisuuteen. (95/100)

Donatella Cinelli Colombini Brunello di Montalcino – upea, samettinen, kosiskeleva. Kellariin muhimaan (95/100). Saman tuottajan Selezione Prime Donna – laadukas, elegantti, maukas (93/100) ja Riserva 2005 – pehmeä, todella huippu (95/100)

Màté Brunello di Montalcino – mehevä, maukas, herkullinen, potentiaalinen. (94/100)

Poggio Antico Brunello di Moltalcino Altero – maukas hedelmäinen hienostunut (94/100)

Banfi Brunello di Montalcino Poggio alle Mura – lakritsia, erinomainen. (94/100)

Querce Bettina Brunello di Montalcino– ainoastaan 2240 pulloa tuotettu – erinomainen, maukas, hedelmäinen viini. (93/100)

Renieri Brunello di Montalcino – pehmeän hapokas, hyvin elegantti. (93/100)

Siro Pacenti Brunello di Montalcino - melkoiset tanniinit, tuhti pakkaus tulevaisuuteen potentiaali !!!! (93/100)

Pieve di Santa Restituta Rennina – mausteinen, pehmeä, nahkainen, maukas. (93/100)
Todella korkeinta huippua tavoittelee tämä ihastuttava tila, joka on pala palalta restauroitu. Omistajana Gajan perhe ja Angelon nuori tytär Gaia on suurten haasteiden edessä.

Castello Romotorio Brunello di Montalcino – väri melko hailakas, kovat tanniinit, uskoisin olevan upea viini muutaman vuoden päästä. (93/100)

La Poderina Brunello di Montalcino Poggio Banale Riserva 2005 – erittäin potentiaalinen, maukas (93/100)

Tenimenti Angelini Brunello di Montalcino – miellyttävä, toffeeta, pehmeä, aavistus suklaata, maukas. (92/100)

Capanna Brunello di Montalcino – todella miellyttävä, samettinen. (92/100)

Il Poggione Brunello di Montalcino Riserva 2005 - tyylikäs, maukas, elegantti. (92/100)

Tassi Franci Franca - Brunello di Montalcino – kevyt, raikkaat hapot. (91/100)

Canalicchio di Sopra Brunello di Montalcino – maukas, hyvä. (91/100)

Gianni Brunelli Le Chiuse di Sotto Brunello di Montalcino – ehdottoman tasapainoinen viini. (91/100)

San Polo Brunello di Montalcino – mehevä, miellyttävä (90/100)

San Filippo Le Lucere – potentiaalia, tanniininen (90/100)

Sesti Brunello di Montalcino – raikas, hyvin miellyttävä viini (90/100)

Tenuta Greppone Mazzi Brunello di Montalcino– potentiaali, voimakkaan tanniininen. (90/100)

Ciacci Piccolomini d´Aragona - Brunello di Montalcino - mehevän maukas todella hyvä (90/100) MUTTA heidän Selezione Vigna di Pianrosso 2006 yllättävän makea maultaan ja kemiallinen ?

Anteprima Amarone 2007


Jälleen kerran Amarone viinien maailman suurkatselmus on takanapäin. Tällä kerralla Veronassa maisteltiin vuoden 2007 Amarone della Valpolicella viinit.

Harmikseni on kyllä todettava se että kulloinkin maisteltavat viinit ovat kovinkin nuoria, sulkeutuneita ja hieman voisi kuvailla levottomiksi. Varmaan auttaisi jos tämä pruuvi olisi vaikkapa marraskuussa, tammikuun asemesta. Kovimman luokan tuottajat eivät edes toimita viinejään tähän Valpolicellan alueen tuottajajärjestön tilaisuteen. Useilla tuottajille myynnissä on vuosikerrat 2001, 2003 ja 2004.

Amarone vuosikerta 2007 ei tuota juurikaan pettymystä – vuosikerta on osoittautunut erittäin hyväksi.

Amaronesta on tullut trendikäs viini erityisesti Japanissa, Pohjoismaissa sekä Yhdysvalloissa.

Myyntilukemat ovat nousseet vuoden 2009 noin 9 miljoonasta pullosta viime vuoden 13 miljoonaan pulloon. Huikeita lukemia kun pääosin viinit ovat suhteellisen arvokkaita. Mutta toisaalta suureen myynnin lisäykseen on varmaankin osasyy siinä että laki- ym muutosten myötä useat viinintuottajat ovat ryhtyneet tuottamaan kevyempiä, ohuempia, hieman hapokkaampia ja raikkaampia Amarone-viinejä. Tällä tavalla myöskin viinin hinta on saatu alemmaksi. Se onkin sitten toinen asia kuka tästä uudistuksesta ja uuden tyyppisestä Amaronesta pitää.

Vuoden 2007 sato kerättiin aikaisemmin kuin kertaakaan yli 70 vuoteen – noin 2 viikkoa keskimääräistä aikaisemmin.

Kyseisen vuosikerran viinissä on rapeaa hedelmää, hyvät hapot ja sokerintasapaino parhaimmillaan. Viinit soveltuvat nautittavaksi jo nuorena mutta kestävät kypsytystä parhaiden vuosikertojen tavoin.

Tässä suosikkilistani Anteprima Amarone 2007 pruuvin viineistä. Kaikkiaan maisteltiin 66 eri viiniä.

Az Agr Accordini Stefano Acinatico
on erinomainen tuottaja joka tuottaa huippuviinejä vuodesta toiseen. Mausteinen, iso, hyvä viini jossa tuhti konsentraatio.

Antolini Pier Paolo e Stefano Cà Coato
mantelia havaittavissa, alkoholi tuntuu myöskin. Lupauksia antava viini.

Az Agr Arduini Luciano
hedelmäinen, täyteläinen, maukas – melko parfyyminen.

Agricola Cà la Bionda Vigneti di Ravazzol
väriltään kaunis, hempeä, pehmeä, maukas – mukana myös tupakkaa ja karkkia.

Az Agr Valentina Cubi
perinteisellä tavalla viinejään tuottava rouva. Hänen viineihinsä on varmaan tarttunut hänen hymynsä ja iloisuutensa, sillä se tuntuu tarttuvan viinin kautta. Tynnyristä otettu viini on jo nyt erinomainen tasapainoinen.

Guerrieri Rizzardi Villa Rizzardi

Garda järven aateliset ovat vuosikymmenet olleet myös Valpolicellan viinituotannon aatelia. Heidän 2007 viini on tynnyrinäyte mutta jo nyt maukas, mehevä ja hyvin tasapainoinen viini.

Az Agr F.lli Recchia Cà Bertoldi
tynnyrinäyte on tämäkin, upea, potentiaalinen – saa kaiketi olla rauhassa vielä hetken.

Az Agr I Scriani
tynnyristä näyte pöytään – erityinen huomioni on että viini on jo nyt aavistuksen rusehtavaa, tuoksussa rusinaa. Maku erinomainen.

Az Agr Monte del Frà Tenuta Lena di Mezzo

tämäkin viini saa odottaa vielä useamman kuukauden ennen pullotusta. Modernimman Amarone-suuntauksen edustaja on kepeä mukana mustaherukkaa ja mausteisuutta. Maukkaan hapokas viini, joka sopii aikanaan varsin mukavasti vaikkapa sellaisenaan.

Az Agr Speri Monte Sant´Urbano
tämä suosikkituottajani on jopa keskeneräisenä maittava, mehevä viini jossa on suuri potentiaali ja viiniä voi kypsyttää vuosia.

Vigneti Villabella
kirsikkaa, luumua, kanelia, neilikkaa. Tämä tankkinäyte on tasapainoinen, herkullisen makuinen.

Casa Vinicola Sartori Reius
suuren tuottajan maukas ja kosiskeleva, moderni viini. Tällä maukkaalla viinillä ilmeisemmin haetaan uudemman kuluttajasukupolven hyväksyntää, niin kepeydessä kuin hinnassakin.

Az Agr Rubinelli Vajol
mielenkiintoista huomata että Oseleta rypälelajike on tulossa useilla viinitiloilla mukaan sekoituksiin - tässäkin 5 % on jo tätä kauan unohduksissa ollutta viiniä mukana. Viinissä erityispiirteenä huomaa hennon pippurisen maun ohella myös lakritsia. Elegantti viini, joskin alkoholi nousee esiin myös voimakkaasti.