keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Asiaa viinilasin ääreltä




9.12.2011

Alkon varattavien tuotteiden hankinta saattaa olla hyvinkin haasteellista. Yritin saada itselleni tämän syksyn tarjouskierroksilla niin Chateau Latour, Chateau Petrus kuin myös Mouton Rotschild viinejä. Vaan eipä osunut arpa kohdalleni kummallakaan kerralla. Kunkin viinin kohdalla oli halukkaita ostajia yli tuhat huolimatta useiden satojen eurojen hinnasta. Ja pulloja myynnissä vain parisenkymmentä kutakin.

Pari viikkoa sitten olin vieraana Kroatiassa. Zagrebissa järjestettiin 6. kansainvälinen viini- ja kulinaari festivaali. Majapaikkana ja myös tapahtumapaikkana Regent Esplanade hotelli. Loistelias majapaikka joka rakennettiin 1925 nimenomaan Orient Express junan matkustajia varten. Hotelli sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä ja täällä junan matkustajat matkalla Pariisista Istanbuliin majoittuivat ja nauttivat kulinaarisista herkuista.

Viinifestareiden tarjonta oli hämmästyttävää ja paikallisia viinifriikkejä ja vierailijoita olikin 4000 päivässä. On todella upeata päästä parin päivän aikana maistamaan lähes tuntemattoman viinimaan parhaimmistoa. Ja upeita viinejä todella löytyy. Tällä kerralla sen syvällisemmin Kroatian viineihin mennäkseni muutaman viinitilan kuitenkin haluan mainita. Joku lukijoista saattaa suunnitella matkaa Kroatiaan ja kenties miettii millä viinitilalla pistäytyisi tai kenen viinejä ostaisi mukaan. Ehdottomaan kärkikaartiin maan viinintuottajista voi lukea Vinarija Benkovac, Roxanich, Trapan, Degrassi, Grgic ja Benvenuti.

Tyypillinen ja perinteinen kroatialainen ateria on useita tunteja kestävä ja raskas päivällisateria hyvien viinien kanssa toki. Kroatian ravintoloiden kärkikaartiin kuuluu ehdottomasti Spicek, jonka omistaja on perinteisen keittiömestarin oloinen ja näköinen Tomislav Spicek. Mikäli paikkaan haluatte mennä niin se sijaitsee reilun puolentunnin ajomatkan päässä Zagrebin keskustasta ja pöytävaraus on syytä tehdä ajoissa.

Tässä yhteydessä haluan myös todeta että olin ilahtunut myös Bosnia-Herzegovina alueen viinituotannon kehityksestä. Loistavia viinejä esimerkiksi Gentille viinintuottajalta. Milloinkahan näitä saadaan Suomen markkinoille. Todella erinomaista kehitystä aivan muutamassa vuodessa.

Vuosi on käymässä lopuilleen ja Joulun ja uuden vuoden kekkerit aivan tuotapikaa edessä.

Alkon hyllystä muutama mukava löytö loppuvuoden juhlaan ja ruokapöytään.
Quinta Las Cabras Cabernet Sauvignon Merlot 2010 (Alko 6213, 14,99 € MAGNUM pullo) on peruspunkku joulupöytään. Iso pullo riittää useammallekin ja on juhlavan tuntuinen. Viini on miellyttävän pehmeä ja keskitäyteläinen. Kevyt mausteisuus ja tammisuus kantaa sopivasti monipuolisen jouluruoan seurassa.

Ranskalaisen Lurtonin perheen tuottama Château Brane-Cantenac, AC Margaux 2008 (Alko 457037 49,20 €) on täyteläinen, mausteinen, lämmin viini jossa pitkä jälkimaku. Tässä maukas kaveri lihalle, lampaalle ja joulun juustopöytään.

Valkoviineistä mielellään valitsen joulutunnelmaan Chassagne-Montrachet Clos Devant 2008 (Alko 534067 34,00 €). Tämä René Lequin-Colinin tuottama chardonnay rypäleestä tuotettu viini on kevyen mineraalinen, hedelmäinen ja sitruksinen. Aavistus tammea ja pitkä maukas jälkimaku. Tämä tila on ollut samalla suvulla jo vuodesta 1679, joten perinteitä löytyy.

Toinen mukava burgundilainen on Blason de Bourgogne Mâcon-Villages 2010 (Alko 577307 11,95 €). Tuottaja on Cave de Prisse-Sologny-Verze toiminut vuodesta 1928 ja tässä viinissä on havaittavissa yrittejä, sitrusta mutta erityisesti voi-maisia ominaisuuksia.

Nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa ja rauhallista sekä maukasta Joulua kaikille.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä




18.11.2011

Matkalla Trentoon, kuplivan viinin maineikkaaseen laaksoon Italiassa tein mielenkiintoisen havainnon kun keskustelin limo-kuskin kanssa. Ihmettelin englanninkielen huonoa osaamista alueella ja hän tokaisi selkeän vastauksen heti. Miksi pitäisi osata englantia kun saksalaiset ja venäläiset ovat ne jotka alueella aikaansa viettävät. Niinpä kaveri oli vuosien saatossa opetellut venäjänkielen taidon. Asiakkaat kuulemma tulevat Trenton seutuville laskettelemaan talvisin ja pitävät samaa taksia tai limusiiniä koko viikon itselleen varattuna.

Olemmeko me Pirkanmaalla varautuneet mihinkään vastaavaan. Nyt vuositasolla Suomessa vierailee kaiketi yli 7 miljoonaa venäläistä, joista vain ja ainoastaan reilut 3 % saadaan Pirkanmaalle. Tulevaisuudessa kun viisumivapaus koittaa maidemme välille niin tulijoiden määrän odotetaan ainakin kaksinkertaistuvan.

Tuossa viimeksi Trentossa Italiassa käydessäni majoituin hotelli Aquila d´Oroon, joka sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Mainio parinkymmenen huoneen putiikkihotelli jossa kaikki huoneet ovat erilaisia. Useissa huoneissa sauna ja sademetsäsuihku. Mukava terassi kadulla ja erinomaisen ystävällinen henkilökunta. Mitä muuta sitä kaipaakaan.

Niin ja herkkukaupat ovesta molempiin suuntiin parinsadan metrin säteellä.
Vieraanvaraisten Paolo ja Christine Endricin omistamalla Endrizzi viinitilalla kävin ensi kertaa kymmenen vuotta sitten. San Michelen kylän kupeessa sijaitseva viinitila on ollut aina esimerkillinen eko-tila. Ihmettelin jo ensimmäisellä kerralla heidän intoaan tuoda muurahaiset, mehiläiset sekä linnunpöntot viinipensasrivien väliin. Tällä vierailulla koin jälleen jotain uutta kun pihapiirissä olevien viinipensasrivistöjen päissä oli eri viinipensaslajike ja taulu joka kertoo kulloisenkin lajikkeen viinille antamat ominaisuudet ja vivahteet. Endrizzin viinit ovat Suomessakin saatavilla, tosin toistaiseksai vain ravintolapuolella.

Ravintola tuntuu olevan nyt monen viinitilan houkutin ohikulkijoille ja toki kauempaakin tuleville.

Viinitila Cantina La Vis ja heidän omistamansa kuohuviinitila Cesarini Sforza ovat hankkineet Cantina Val di Cembran, jossa henkeäsalpaavien Alppi-maisemien keskellä on mitä mainioin ravintola. Täällä on myös muutama huone majoitusta varten, mikäli siihen on ruokailun jälkeen tarvetta.

Ferrari Spumanti on Lunellin perheen omistama tunnettu kuohuviinitalo, joka sai kunnian tuottaa Italian 150 vuotisen yhdistymisen juhlakuohuviinin. Heillä on keskiaikainen palatsi jossa aikaisemmin on kestitty vieraita, mutta nyt he ovat rakentaneet uuden modernin ravintolan Locanda Margonin. Nautin perheen tyttären Camilla Lunellin kanssa todella maukkaan chef Alfio Ghezzin valmistaman risottolounaan joka nautittiin Ferrarin eri vuosikerta spumanti viinien kanssa. Ferrarin kuohuviinit olivat jokin aika sitten Alkon hyllyissä, mutta tällä hetkellä niitä voi nauttia ainoastaan ravintoloissa, ellei sitten innostu tilaamaan nettikaupasta.

Ja sitten kuukauden viinilöytö.Viiniritareiden keskiviikkoisessa pruuvissa yksi sokkoviini oli ylitse muiden ja se löytyy kaupasta nimeltä Alko (nr 438047 – 18,89 e pp). Tämä Espanjan Jumillan alueen viini on tuotettu monastrell ja cabernet sauvignon lajikkeista Hacienda del Carchen viinitilalla. Nuori, vasta 6 vuotta toiminut viinintuottaja on tehnyt tästä viinistä laadultaan todellisen huipun. Tätä kehtaa tarjota vaativammallekin vieraalle loppuvuoden kekkereissä. Hyvä kuitenkin muistaa että pulloa on tuotu Suomeen vain parituhatta pulloa, joten kannattaa kiirehtiä.

Nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä

21.10.2011

Olen havainnut usein ettei monikaan lukija ole perehtynyt Alkon tilausvalikoimaan. Toisaalta myöskin todettava etteipä tuota ostoskanavaa tai vaihtoehtoa juurikaan mainosteta, se vain pitää tietää ja rohkeasti kokeilla.

Tilausvalikoimasta löytyy todella upeita viinejä maistuvien aterioiden kaveriksi. Onhan se toki hankalaa kun pitää etukäteen tehdä tilaus netissä tai myymälässä ja joskus odottaa jopa toista viikkoa. Mutta kyllä se vaivan palkitsee.

Nyt heti tulee mieleeni pari loistavaa punaviiniä, joista omaksi suosikikseni nousee argentiinalaisen Catena Zapatan Malbec 2006 (Alko 938597 40,30 e). Tuhti, voimakasarominen ja tanniininen viini jonka voi hyvin avata ja kaataa kannuun jo ruoanlaiton aloittamisen yhteydessä. Mausteet ja mineraalit ovat tasapainossa. Mukana havaittavissa myös mokkaa ja neilikkaa. Viini on tuotettu useammalla eri palstalla ja merenpinnan tasolta mitattuna eri korkeuksissa kasvaneista rypäleistä.

Nicolás Catena ja tyttärensä Laura ovat parikymmentä vuotta tutkineet ja kehittäneet omaa viinituotantoaan hyvin merkittävästi. Lukemattomia eri lajikkeita ja niiden klooneja Nicolás on istuttanut tilalla erilaisen maaperän omaaviin palstoihin ja eri korkeustasoille Mendozan maineikkaalla viinituotantoalueella. Hän erikoistunut eri micro-ilmastovyöhykkeiden hyväksikäyttöön tehdessään loisteliaita viinejä. Hienostuneiden viinien valmistuksessa on hyvin tärkeätä tuntea ja seurata maaperän koostumusta, lämpötilojen pieniäkin eroja yön ja päivän välillä sekä monia muita seikkoja.

Vierailukohteenakin Catenan viinitila on hulppea, sillä rakennus ja kellarit on tyylikkäästi rakennettu kolmiosaisen pyramidin muotoon ja sisällä on käytetty maya-arkkitehtuuria.

Toinen maukas viini jonka Alkon toimitusvalikoimasta nappasin on australialaisen Yalumban The Signature 2005 (Alko 928287 36,20 e). Orvokki ja minttusuklaa tulevat ensin mieleeni kun tätä viiniä nuuhkaisee. Marjainen ja yrttinen viini jossa tummaa suklaata ja pähkinää. Jälkimaussa puuterimaista tanniinia.

Tämän maineikkaan tilan juuret ovat 160 vuoden takana kun britti, oluenpanija Samuel Smith asettui maahanmuuttajana Barossan laaksoon ja hankki itselleen viljelymaata. Yalumba on edelleen viisi sukupolvea myöhemmin Australian vanhin perhetila.

Pitkäripaisen hyllystä tein mieleisen ja maukkaan löydön kun etsin vuosikertasamppanjaa – G.H.Martel & Cie Victoire Brut Millésime 2005 (Alko 8646 35,90 e). Yleensähän vuosikertasamppanjasta saa pulittaa huomattavasti enemmän, mutta tämä tuote on todella sopivasti hinnoiteltu.

Nykyinen omistaja Rapeneaun perhe on tuottanut laatuviinejä jo viiden sukupolven ajan ja Epernayn läheisyydessä sijaitseva Martelin samppanjatalo siirtyi heidän omistukseensa vuonna 1979. Tämä chardonnay ja pinot noir lajikkeiden samppanja on kuiva, mutta varsin hedelmäinen. Mausta löytyy myös sitrusta ja hentoa paahteisuutta.

Viiniharrastajien ja viineistä nauttivien iloksi on todettava että Tampereen Messut järjestää ensi keväänä 13.-15.huhtikuuta Tampereen Viinimessut. Viikonlopun kestävässaä tapahtumassa on runsaasti eri viinejä maisteltavana sekä useita ohjattuja viinipruuveja ja luentoja on myös tiedossa. Kannattaa jo nyt varata päivämäärät kalenteriin.

Syksyn hämäriin iltoihin nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa. Muistakaa sytyttää kynttilät tuomaan tunnelmaa.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä

30.9.2011

Olen mielenkiinnolla seurannut lähinnä Baltian maissa pääpaikkaansa pitävien viini- ja viinanettikauppiaiden rantautumista Suomen markkinoille. Tämä on hyvin aktiivista toimintaa ja myyntipruuveja järjestetään milloin missäkin jopa taitavasti kulttuuritapahtumiksi naamioiden.

Selvästi kysyntää on, ja nopeasti kasvava viiniharrastajien ryhmä Suomessakin on löytänyt lukuisat nettikauppiaat viinin toimittajikseen.

Asiassa kannattaa olla mielestäni tarkkana sillä hinnat eivät välttämättä ole aina kohdallaan. Viime viikkojen aikana olen tehnyt muutamia mielenkiintoisia vertailevia havaintoja.

Yksi Suomenlahden eteläpuolella pääpaikkaansa pitävä nettikauppa tarjoaa esimerkiksi etelä-afrikkalaisen Hamilton Russel Vineyardsin Pinot Noir 2007 viiniä hintaan 36,90 € per putelli. Saman tuotteen hinta Suomessa on 24,60 € pullolta. Kevin Arnoldin tuote postimyynnissä 28,50 € kun kotimarkkinoilla hinta on 23,90 €. Muutaman euron pullot menevät hinnoiltaan alle Suomessa myytävien vastaavien viinien hinnan, mutta arvokkaampien viinien kohdalla virolaiset yritykset tuumaavat suomalaisten olevan höpsöjä ja uskovat saamansa ihan minkä hinnan tahansa. Eikös näiden ostojen pitäisi olla selkeästi edullisempia?

Olen vertaillut useamman yrityksen hintoja ja tämä tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Usein ALKO on edullisempi kuin ulkomailta tilattu. Toki nettikauppiata on edullisiakin, mutta ne ovat sijoittuneet enimmäkseen Saksaan, Hollantiin, Italiaan ja Ranskaan.

Tämän kuukauden löytö ALKOn hyllystä on Henriques & Henriques Vinhosin Single Harvest Fine Rich Madeira 1995 (tuote 350136 hinta 25,50 € / 500 ml).

Tässä on todella herkullinen ja miellyttävän runsas pähkinäinen, rusinainen jälkiruokaviini jossa maistuu mukana myös toffee. Sopii erinomaisesti juustoille mutta parhaimmillaan kahvin ja suklaan seurassa.

Madeira valmistetaan käymisteitse kuten muutkin viinit, mutta prosessi keskeytetään lisäämällä viiniin brandya. Tämän jälkeen madeira varastoidaan vähintään kolmeksi kuukaudeksi +45° C lämpöhuoneeseen. Lämpökäsittely antaa tuotteelle sen ominaisen maun ja tuoksun, jonka madeira sai muinoin siitä kun se laivattiin ja alukset seilasivat merillä tropiikin lämmössä. Valmistuksessa tämän jälkeen lämpö lasketaan hiljalleen +18° C ja siinä kypsytys tapahtuu vuosikausia, jolloin viini kehittyy lopulliseen elementtiinsä.

Tämä Henriques & Henriques viinitila on ainoa madeiran tuottaja joka itse kasvattaa rypäleensä ja suku onkin ollut maanomistajana jo 1400-luvulta lähtien.

Pimeneviin iltoihin omaksi ja ystävän lämmikkeeksi voin hyvin suositella myös argentiinalaisen Luigi Boscan erinomaista De Sangre 2008 punaviiniä (ALKO 401817 hinta 22,90 €). Viinin rypäleet ovat cabernet sauvignon, syrah ja merlot ja viini on samettinen, runsas täyteläinen viini josta voimme hyvin erottaa luumun ja mokan ominaisuudet.

Mielenkiintoista myös viinibisneksessä huomata omistusten suunnan muutokset. Aikaisemminhan eurooppalaiset sijoittivat uusiin viinintuottajamaihin, mutta nyt esimerkiksi tämä Luigi Boscan viinitalon omistajasuku eli Arizun perhe on hankkinut itselleen Etyekin viinitilan hieman Budapestin ulkopuolelta Unkarissa. Moderni viinitila ja kellarit. Heillä on erinomainen ravintola jossa niin tarjoiltava liha kuin grillihalotkin tuodaan Argentiinasta. Vakiasiakkaisiin kuuluu usein paikalla käyvä venäläinen varakas henkilö joka omistaa Lontoossa ”C” kirjaimella alkavan jalkapalloseuran.

Syksyn hämäriin iltoihin nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa. Muistakaa sytyttää kynttilät tuomaan tunnelmaa.

Viinitimo

Asiaa viinilasin ääreltä





2.9.2011

Erinomaisen upea kesä on takana ja kaikilla varmaankin maukkaita viinielämyksiä. Kesä oli niin hieno kuin se vain voi olla. Tai siis jatkuuhan se vielä.

Aikaisemmin kirjoitin suorasta lentoyhteydestä Sisiliaan, Italian suurimmalle viinintuotantoalueelle. Mahtoikohan kukaan lukijoista käydä kesällä ihailemassa Sisilian nähtävyyksiä ja maistelemassa hienostuneita viinejä sekä maukkaita paikallisia ruokia.

Itse kävin siellä hyvässä seurassa muutaman päivän matkalla ja kyllä jäi jotten sanoisi hyvä fiilis. Lento Pirkkalasta Trapaniin sujui todella hyvin, kun vaan unohtaa ihmisten ryntäilyn ja koheltamisen lentokenttien jonoissa.

Majapaikoista on ehdottomasti mainittava kaksi – Casa Ruffino, Balestratan pienen kaupungin keskustassa. Perheen asuttamassa palatsissa on tarjolla viisi vierashuonetta. Paola ja Giuseppe Ruffino pitävät todella huolen että vieraat viihtyvät. Runsas, ylenpalttinern aamiainen sananmukaisesti tarjoillaan. Ja parin päivän päästä kun on uloskirjautumisen aika vielä nautitaan perheen pään kanssa kuppi kahvia ja makeat leivonnaiset sekä tietysti oman puutarhan hedelmiä – ja loput pöydästä pakataan matkalaisten mukaan.

Sisiliassa liikkuminen vaatii kärsivällisyyttä sillä kartat ja navigaattorit eivät ole kovinkaan hyviä apuvälineitä. Pienempien teiden kunnosta ei myöskään kannata paljon mainita eli nopeudet kannattaa pitää kohtuullisina.

Mutta nähtävyyksiä riittää ja upeita ruokapaikkoja erittäin sopusuhtaisilla kustannuksilla. Esimerkiksi mainio piknik Duca di Salaparutan viinipensaiden keskellä kruunaa päivän ajon ja pienet eksymiset.

Toinen majapaikka jonka haluan mainita on Marsalan kaupungissa sijaitseva putiikkihotelli Carmine. Vanhaan rakennuksen restauroitu idyllinen hotelli jossa kaikki huoneet ovat erilaisia. Viihtyisä puutarha ja erinomaisen miellyttävä henkilökunta saa olon tuntumaan varsin kotoisalta eikä pois haluaisi lähteä laisinkaan.

Marsalan kaupungissa on useita viinitiloja ja yksi tunnetuimmista on varmaankin Donnafugata. Upea tilan emäntä Jose Rallo on tunnettu tekemistään viineistä mutta myös jazz musiikistaan. Valitettavasti tällä hetkellä ALKOsta ei löydy yhtään hänen viiniään. Ravintoloista eri puolilla Suomea kylläkin.

Esimerkiksi viini Anthilia on raikas, hyvin välimerellinen – hedelmäinen ja kukkea päivittäisiin nautinnollisiin hetkiin. Viini tehdään pääosin Catarratto ja Ansonica rypäleistä.

Toinen herkullinen valkoviini Chiarandà puolestaan tuotetaan Chardonnay ja Ansonica lajikkeista.

Punaviineistä mainitsisin Mille e una note, joka on pääosin Nero d'Avola lajikkeesta ja vuosittain vaihdellen muitakin lajikkeita sekoitetaan mukaan. Monivivahteinen, elegantti viini, jossa on selvästi myös mausteisuutta. Juhlapäivällisten, riistan ja lihan kanssa.

Pantellerian saarella tuotetaan Ben Ryè – viiniä . Passito menetelmällä valmistettu Zibibbo (Moscato d'Alessandria) lajikkeesta. Oikea viini meditointiin, sinihomejuustolle, hanhenmaksalle ja makeille jälkiruoille.

Sisilian rypälelajikkeet ovat hieman oudompi. Valkoisia päälajikkeita ovat inzolia, täyteläinen grillo sekä catarrato ja punaisella puolella kepeä frappato ja nero d´avola, jota voisi verrata vaikkapa Australian shiraz-viineihin.

Marsalan viinitilojen nuorempaa ryhmää edustaa Caruso & Minini, joka tuottaa hyvin moderneita ja raikkaita viinejä. Vesi kielellä odotan milloin heidän viinejään löytyy Suomesta. Nämä kaksi tilaa siis vinkkinä mikäli käytte Marsalassa ja haluatte viinejä maistella ohjatusti.

Vielä on arvoitus tulevista viinien hinnoista, mutta sehän on jo tiedossa että verot ja hinnat nousevat lähikuukausina kun valtion budjettia tasataan. Kannattaa siis

ALKOn valikoimiin on tullut muutama mielenkiintoinen viini ja yksi niistä on Makedoniasta Tikveš Vranec Special Selection 2009 (ALKO 429777). Paikallinen rypälelajike josta on asiansa osaava viinintekijä saanut todella maukkaan, täyteläisen ja samettimaisen pehmeän viinin. Hintaan 9,99 € pullo, tämä on todellinen löytö.

Toinen maininnan arvoinen uutuus on Kaliforniasta Mendocinosta tuleva Parduccin Deep Roots (ALKO 454127). Tämä grenachen, zinfandelin ja syrahin sekoitus on herkullinen tuttavuus ja mainio kaveri riistalle. Tämänkin viinin hinta tällä hetkellä alle kymmenen euroa.

Loppukesän hämärtyviin iltoihin nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa.

Viinitimo

Alkon varattavat yllättivät jälleen



Varasin marraskuun arpapelissä peräti kaksi pulloa Chateau Mouton Rothschild 2008 viiniä. Eipä osunut tälläkään kerralla. Upeaa, rahat säästyivät.

Chateau Mouton Rothschild on varsin tunnettu laatuviinituottaja Bordeauxin viinialueelta. Mutta he ovat tulleet tunnetuksi myös siitä että heidän vuosikertaviinien etiketit on jo vuodesta 1945 suunnitellut kunkin ajan taiteen huippunimet. Kuten muunmuassa Salvador Dali (1958), Joan Miró (1969), Marc Chagall (1970), Pablo Picasso (1973), Andy Warhol (1975), Prinssi Charles (2004).

Vuosikerran 2008 etiketti päätettiin tilata arvostetusta Nanjing Taideakatemiasta valmistuneen ja nykyisin Pekingin johtavan nykytaiteen museon – Today Art Museon – taiteelliselta johtajalta Xu Leiltä.

Ensimmäinen kiinalainen taiteilija joka teki Chateau Mouton Rothschildin etiketin. Tämä kaikki sillä seurauksella että hinnat nousivat Hong Kongissa ja Shanghaissa välittömästi.

Onkohan sillä viinillä sittenkään niin väliä ?

Kiinalaisia tai yleensä aasialaisia moititaan usein siitä että juovat arvokkaat viinit jäiden tai virvoitusjuomien kanssa sekoittaen...no mutta niinhän tekee tennistähti Rafael Nadalkin....

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

ALKO ja varattavat tuotteet

Aina silloin tällöin ostan viiniä myös Alkon varattavien tuotteiden listalta. Tämähän on erikoisviinien parin kuukauden välein tapahtuva tarjous jonka löytää heidän nettisivuiltaan. Parin viikon ajan varauksia voi tehdä jonka jälkeen sivu suljetaan ja sitten parin viikon sisällä tulee kirjeitse tieto onko viinipullo tulossa vai ei.

Lokakuun viinilistalla oli pari viiniä, joiden hinta on tämänhetkisen maailmanmarkkinahinnan pohjatasoa. Siispä varasin Chateau Latour 2008 (254,20 e) sekä Chateau Petrus 2008 (414,80 e ).

Harmikseni vai onnekseni en saanut kumpaakaan viiniä.

Latouria tuli myyntiin 21 pulloa ja sitä varattiin yli tuhat pulloa 592 eri varaajan toimesta. Petrusta oli tarjolla 15 pulloa ja myöskin yli tuhat pulloa oli varattu 682 varaajan toimesta.

Onnea hankinnassa onnistuneille. Nyt vain odottelemaan kun viinit sitten nauttii vuosien päästä.

Vai jo ensi jouluna ?