The Brotherhood of the Knights of the Wine

The Brotherhood of the Knights of the Wine - on kansainvälinen Viiniritarien Veljeskunta.

Kaikissa viinintuottajamaissa on olemassa vastaava Brotherhood (Confrerie), ja esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Unkarissa, Yhdysvalloissa sekä Portugalissa kullakin viinialueella omansa. Eri puolilla maailmaa on myös viiniä tuottamattomiin maihin perustettu Veljeskuntia, ja kansainvälinen yhteistyö on monipuolista. Tällä hetkellä Veljeskuntien eri osastoihin kuuluu yli 60 000 jäsentä lähes kuudessakymmenessä maassa.

Brotherhoodin ensisijainen tehtävä on lisätä viinitietoutta, viinin nautintoa unohtamatta hyviä aterioita ja samalla tietenkin samanhenkisten ihmisten yhdessäoloa. Veljeskunnan vuosisatojen perinteet pidetään suuressa arvossa kaikessa toimintaan liittyvissä aktiviteeteissa.

Veljeskunnan toiminnassa kansainvälisyys ja kansainväliset viini- ja ruokatapahtumat ovat myöskin hyvin tärkeitä.

Allekirjoittanut on nimitetty järjestön Master Commanderiksi keväällä 1998, ja samalla sain tehtäväksi perustaa Suomen osaston.

Ensimmäinen ja samalla Finland Charter Presentation Ceremony järjestettiin marraskuussa 1999 - Tampereella.

Seremonian ylimmäksi seremoniamestariksi saapui herra Kenneth A. Haapala, National Vice Commander San Franciscosta, Yhdysvalloista.

Perustettuun osastoon kutsutaan arvostettuja ja viinistä, hyvästä ruoasta, erinomaisista pöytätavoistaan sekä kansainvälisestä luonteestaan tunnettuja henkilöitä.

Suomessa järjestetään 5-6 vuotuista tilaisuutta joista yksi on juhlavampi Gala-juhla, jonka yhteydessä myös uudet kandidaatit ritaroidaan.

Kansainväliset viiniritarit veljeskunnittain kokoontuvat vuosittain yhteiseen tapahtumaan, joka on järjestetty jo 46 vuonna peräkkäin. Vuoden 2010 tapahtuma pidettin toukokuussa Budapestissa Unkarissa.

Georgian viinit

Georgian viinituotanto on varmaankin maailman vanhinta ellei vanhin. Maassa lasketaan olevan 521 eri omaa rypälelajiketta, joista suurin osa on tosin vain tutkimuslaitoisten lajikepankeissa.

Tuotannossa on muutama tusina erilaista lajiketta, joista tunnetuimmat ja tärkeimmät ovat Rkatsiteli, Mtsvane, Tsolikauri, Aleksandreuli, Mujuretuli, Saperavi, Ojaleshi sekä Khikhvi.

Telavi Wine Cellar
Marani ja Satrapezo viinit. Jälkimmäinen on tuottajan lippulaiva – sekä valkoisena että punaisena - ja ehdottoman huipputuote. Valitettavasti viini on erittäin rajallisesti saatavana, kauppa käy, vaikka hinta paikallisessa viinikaupassa on yli 40 euroa per pullo.

Badagoni
Badaconin perheen yhteiset investoinnin (25 miljoonaa euroa) italialaisen viinintekijä Donato Lanatin kanssa kuvaavat sitä kuinka jotkut investoijat uskovat georgialaisen viinin tulevaisuuteen. Maassa on 3-4 viinitilaa joissa on tehty vastaavansuuruiset investoinnit laadun parantamiseksi ja vientikaupan avaamiseksi.

Badaconin tukemana toimii myös Alaverdin luostari lähinaapurissa ja siellä piispa ja arkkipiispa ovat myös aktiivisesti viinituotannossa mukana. Maistelin heidän kanssaan kvevri-viinejä.

Aikaisempi käsitykseni tästä saviruukussa tuotetusta viinistä ei ollut kovinkaan kummoinen, mutta luostarissa järjestetty maistelu muutti käsityksiäni. Viinin valmistuksessa rypäleet, karat, oksat ym ylimääräiset jämät laitetaan maan tai lattian alla olevaan noin 1000 kg vetävään saviruukkuun, annetaan käydä aikansa ja sen jälkeen ruukku tiivistetään ja viini saa kirkastua ja kypsyä. Tämän jälkeen viini on kirkasta ja se otetaan varovasti saviastioihin (joissakin tapauksissa myös lasipulloihin).

Viini muistuttaa epäilemättä kuivaa sherryä sekä Juran alueen tarkoituksella hapetettua valkoviiniä. Ensikertalaiselle varmaan epämääräinen yllätys, mutta useampaa vastaavaa viiniä maisteltuaan siitä alkaa oikeasti pitämään.

Georgian pari muuta mielenkiintoista kohdetta

Velisrsikhe´n kylässä paikallisen Nunu Kardenakhishvili`n perhe ylläpitää erittäin mielenkiintoista matkailukohdetta. Saavuttuaan vieraat leipovat ja paistavat oman leipänsä, valmistavat omat lihanyytit, grillaavat kanan ja lampaan sekä tekevät myös omat jälkiruokamakeiset. Tämän jälkeen Nunu esittelee tilan ja museon minne hän on kerännyt satojen vuosien aikaisia keittiö ja maataloustyökaluja.

Tämä tila on 1500 luvulta saakka tuottanut viiniä – kuten tekee edelleen.

Sighnaghi

Singhnaghi on mielenkiintoinen pieni muutaman tuhannen asukkaan kaupunki joka tunnetaan viinikaupan yhtenä keskuksena sekä mattojen valmistuksesta..
Kaupungista löytyy myös linnakealue jota suojaa massiivinen 4,5 kilometrin mittainen muuri. Matkalla on 23 tornia ja 7 porttia. Eli ei aivan Kiinan muurin kokoluokkaa.

Mikäli asioitte tässä kaupungissa, yksi varsin suositeltava ravintola on nimeltään "Sarajishvili". Uusi ravintola jossa lämmin vastaanotto, positiivinen iloinen henkilökunta ja erinomainen keittiö. Sadan metrin päässä sijaitsee kaupungin kauppahalli, jossa kymmenkunta myyjää liha-, juusto- ja vihannestuottein. Toki löytyy myös paikallinen viinikauppakin jossa muovikanistereissa myydään viinistä viinaan.

Tämä on Kakhetin maakuntaa ja viinialuetta, joka sijaitsee pari tunnin ajomatkan päässä Tbilisistä itään.

Kohteena Tbilisi

Enpä olisi uskonut kuinka vaivattomasti Tampereelta matkaa Georgian pääkaupunkiin Tbilisiin. Air Balticin siivin ja heidän ystävällisen henkilökunnan seurassa matka taittuu huomaamatta, Riikassakin vain tunnin vaihto molempiin suuntiin.

Georgia on valtio Kaukasus vuoriston sylissä Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.

Tbilisi on miellyttävä kaupunki jossa restaurointi ja rakentaminen taitaa olla tämänhetken tärkein asia. Upeita vanhoja ja ränsistymään päässeitä rakennuksia korjataan toinentoistaan upeampaan kuntoon. Vuorten rinteille on noussut myös muutamia palatseja, joissa satojen ja jopa tuhansien neliöiden rakennuksissa ei juurikaan näy isompaa elämää. Tuntuu siltä että useimmat näistä rakennuksista ovat tyhjillään.

Myös ravintoloissa tehdään remonttia – uudistetaan, restauroidaan ja kaikkea siltä väliltä. Georgialainen ruokailu on monipuolinen ja maukas. Hyvä myös muistaa että lounaaseen ja päivälliseen pitää varata runsaasti aikaa.

Turkin ja Iranin vaikutus keittiössä on ilmeinen. Kanaa, nautaa ja lammasta on yllinkyllin. Eläinten sisäelimet ovat täällä vielä suuressa arvossaan. Varsinkin taikinanyyttien sisälle laitetaan kaikkea mahdollista ja tämä sormia polttava kuuma nyytti pitäisi syödä siten ettei pisaraakaan nestettä valu pois. Parin päivän harjoittelu tekee mestarin.

Erilaisia kastikkeita on useita ja niitä käytetään vähän kaikkien ruokien kanssa sekaisin. Juustoja on tarjolla paljon ja leivän taikinaan kätkettynä maku on todella hyvä.

Leivästä ei voi unohtaa todella herkullista maissileipää.

Kasviksia on myös paljon ja erityisesi mieleen jäivät munakoisot, pavut, kaali, punajuuret, ja valtavan isot ja maukkaat tomaatit.

Varsin hauska tapa Georgiassa on joka pöydän tamada eli toastmaster. Hän on henkilö joka nostaa ensimmäisen maljan ja pitää puheen ja sen jälkeen jakaa vuorot kunnes kaikki ovat nostaneet malja tärkeäksi katsomalleen aiheelle. Viinilasit ovat pieniä, sillä jokaisen maljan yhteydessä lasi kumotaan tyhjäksi.

Georgialaiset osoittautuvat hyvin musikaalisiksi (tai ainakin musiikista pitäviksi) sillä illan mittaan pöydässä lauletaan, ja paljon. Ei örisemällä vaan rytmikkäästi ja hieman melankolisesti. Upeata !

Uusi tulokas pääkaupungin ravintolakuvioihin on Shemoikhede Genatsvale (No 10, Pushkin Street), joka on erinomaisella sijainnilla oleva kellariravintola. Sisustus todella vaatimaton ja aivan kuin keskeneräinen, sen verran vähän koristeita löytyy. Tai sitten eivät haluakaan. Englantia on turha yrittää henkilökunnan kanssa vääntää, mutta lounasmenu setti löytyy aina takuuvarmasti. Lukematon määrä erilaisia ja erinomaisia alkupaloja, herkullista leipää sekä grillattua kanaa ja possua tulee kaikkialla niin ettei pöytään mahdu. Ja kukaan ei koskaan lautasiaan tyhjennä kokonaan. Ei kyekene.

Kun ollaan Tbilisissä viimeistä iltaa niin mikä sopiikaan paremmin päivälliskeitaaksi kuin Ravintola Phaetoni. Tämä sijaitsee Beliashbili kadun varressa Mtkvari-joen oikeanpuoleisella rannalla.

Taksin kaartaessa pihaan mielessään voi jo päätellä ravintolan asiakaskunnan rakenteen. Siis parkkipaikan autoista – lähes kaikki ovat mustia ja tummilla laseilla varustettu, isoja ja tehokkaita. Ja jokaisella on kuljettaja odottamassa parkkipaikalla.

Kasvillisuuden täyttämään rehevään rinteeseen on rakennettu lukuisia rakennuksia, katoksia ja piilopirttejä joissa asiakkaat voivat rauhassa nauttia keittiön maukkaista herkuista. Vai miltä tuntuisi vaikkapa ”Samepho”, jossa kananfile on kääritty pekonisiivuun ennen grillaamista. ”Qalaquri” puolestaan on pihvi joka on seitinohueen silavaan kääritty ennen grillaamista. Grillattuna löytyy myös lukuisa määrä erilaisia kaloja, mutta ehdottomasti maistamisen arvoinenm on grillattu viiriäinen. Omia herkkujani olivat vielä kananmaksa ja mausteiset, yrttiset makkarat.

Juotavaksi tarjotaan lähes sataa paikallista viiniä ja tiukempaa palanpainiketta haluavalle löytyy 18 eri vodkaa, 3 eri chachaa sekä 14 paikallista brandyä.

Kylpylät

Tbilisi on tunnettu myös rikkipitoisista lähteistään ja kylpylöistään, jotka ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja. Tämä ei ole yksinomaan miesten harraste ja tapa rentoutua, kuten joku voisi kuvitella. Täällä myös naiset kokoontuvat kylpylöihin juoruamaan ja mahdollisesti keskustelemaan sopivasta sulhasehdokkaasta tyttärilleen. Kylvyissä ja niiden oleskelutiloissa hoidetaan politiikkaa, bisneksiä ja perhesuhteita.